Pankit ja luottolaitokset ovat jälleen laatineet arvioitaan asuntojen hintakehityksestä ensi vuodelle. Danske Bankin mukaan asuntojen hinnat kääntyvät maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Nordea ennakoi asuntohintojen nousevan 1,5 prosenttia, kuten myös S-pankki.
Hypo ennustaa, että hinnat nousevat yhden prosentin verran. Pääkaupunkiseudulla kasvuennuste asettuu Hypon mukaan ensi vuonna noin 1,5 prosenttiin, vaikka tänä vuonna lasku onkin yhä -1,5 prosenttia.
Optimistisimpia ollaan OP Pohjolassa, jossa ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen nousevan ensi vuonna kaksi prosenttia ja vuonna 2027 kolme prosenttia. Suurimpana riskinä hintakehitykselle OP näkee vaisut työmarkkinat.
Tasapainoa lähestytään vuonna 2027
Viime vuoden lopussa esitetyt arviot tästä vuodesta ovat menneet varsin pieleen. Tällä hetkellä esimerkiksi Hypon mukaan vuosi 2025 tulee jäämään miinusmerkkiseksi ja hintalasku on -1,8 prosenttia. Dansken mukaan laskua tänä vuonna tulee olemaan -1,5 prosenttia ja Nordean mukaan yksi prosentti.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toteaa Verkkouutisille, että ennusteisiin ensi vuodelle liittyy yhä runsaasti epävarmuuksia.
– Asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen haastava, eikä selviä merkkejä hintojen noususta ole vielä näkyvissä, hän sanoo.
Toisaalta hintojen lasku on tehnyt omistusasumisesta taas houkuttelevan vaihtoehdon, ja myös parantanut sijoittajien tuotto-odotuksia.
Nämä lisäävät Kostiaisen mukaan asuntojen kysyntää, kunhan kuluttajien luottamus palaa. Samaan aikaan on vaikeaa arvioida tarkasti, milloin kuluttajien luottamus sekä asuntomarkkinoille vähäisen rakentamisen myötä syntynyt niukkuus ovat siinä pisteessä, että hinnat alkavat nousta.
Nordean ennusteen mukaan asuntomarkkinoiden tasapainoa lähestytään vasta vuonna 2027, jolloin hinnat nousevat hieman nopeammin, 2,5 prosenttia. Myös Danske Bank sekä S-Pankki uskovat hintanousun 2027 kiihtyvän 2,5 prosenttiin.
Nousua, mutta verkkaisesti
Pellervon taloustutkimus PTT julkaisee oman asuntomarkkinaennusteensa helmikuussa. PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa toteaa, että lisääntyvä aktiivisuus asuntokaupassa alkaa vähitellen nostaa myös hintoja.
– PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan ensi vuoden talouskasvu kiihtyy 0,9 prosenttiin, mikä on edelleen melko maltillista. Näin ollen on oletettavaa, että myös asuntomarkkinoiden toipuminen etenee varsin hillitysti, Holappa sanoo.
– Meidän näkemyksemme mukaan talouden jarruina toimivat toisaalta maailmantalouden myllerrykset, jotka heijastuvat Suomeen riittämättömänä vientikehityksenä. Toisaalta kotimaista kysyntää heikentää kuluttajien luottamuksen puute.
Asuinrakentamisen toipuminen on edennyt kankeasti. Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson arvioi aiemmin Verkkouutisten jutussa, että vapaarahoitteisen asuntotuotannon merkittävämpi kasvu tulee siirtymään vuoteen 2028.
PTT:n Holappa ei täysin jaa tätä näkemystä.
– Ajatus siitä, että käänne siirtyisi vuodelle 2028, kuulostaa liian kaukaiselta, ainakin jos puhutaan aloituksista. Suurissa kaupungeissa väestö kasvaa jatkuvasti, mikä lisää asuntokysyntää ja vähentää tyhjillään olevien asuntojen määrää, Holappa sanoo.
Toistaiseksi esimerkiksi Helsingin ennätyksellinen väestönkasvu tänä vuonna, ennakkotiedon mukaan yli 11000 asukasta, ei ole aiheuttanut merkittävämpää sysäystä. Nordean Kostiainen muistuttaa, että asuntokuntien kasvu on hidastunut kaupungissa selvästi, mikä tarkoittaa, että ihmiset asuvat ahtaammin kuin ennen ja esimerkiksi nuoret eivät muuta pois kotoaan.
Veroporkkanalla liikkeelle?
Aina välillä on ehdotettu, että varainsiirtoveron väliaikainen poisto tai puolitus voisi vauhdittaa asuntomarkkinoita. Viimeksi veron väliaikaista puolittamista esitti Suomen Yrittäjät yhtenä keinona vauhdittaa rakentamisen toipumista. Hallitus alensi varainsiirtoveroa kaksi vuotta sitten, mutta samalla ensiasunnon ostajien verovapaus poistui, mikä tasoitti vaikutuksia.
Veera Holapan mukaan varainsiirtoveron väliaikainen poisto voisi vauhdittaa asuntokauppaa ja erityisesti ensiasunnon ostajilla, joilla ei ole omaa asuntoa myytävänä.
– Olisi kuitenkin tärkeää ajoittaa toimenpide oikein. Nykytilanteessa, kun kotitalouksien työttömyysepävarmuus on suurta ja luottamus talouteen heikko, varainsiirtoveron poisto ei todennäköisesti houkuttelisi merkittävästi asunnonostoon. Kun talouden käänne on näköpiirissä ja työttömyys kääntyy laskuun, varainsiirtoveron poisto voisi olla tehokas kannustin lähteä asuntokaupoille, analysoi Holappa ideaa.