Suomen alkoholijuomakauppayhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Heikkisen mukaan viinit eivät voisi siirtyä ruokakauppoihin ilman väkeviä juomia. Heikkinen sanoo, että alkoholitoimialan – juomien valmistajien, maahantuojien ja tukkumyyjien – mielestä viinien siirtyminen ruokakauppoihin tarkoittaisi koko alkoholimarkkinoiden vapauttamista.
Väkevien juomien osuus Alkon myynnistä on vajaa neljännes.
− Mikäli pelkät väkevät tuotteet jäisivät monopolimyyntiin, se tarkoittaisi käytännössä, että Alkon myymäläverkoston ja palvelutason ylläpitäminen kävisi taloudellisesti tappiolliseksi, Susanna Heikkinen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
− Alkon vuosittain valtiolle tulouttamien noin 40 miljoonan euron voittovarojen sijaan Suomen valtio joutuisi tukemaan alkoholimyyntiä taloudellisesti. Tämä olisi paitsi järjetöntä myös lähtökohtaisesti kiellettyä Euroopan unionissa, hän lisää.
Heikkisen mukaan Alkolle jäisi 10−15 myymälää, jos se supistaisi myymäläverkostonsa vastaamaan vain väkevien juomien volyymia. Nykyisin Alkolla on yli 350 myymälää.
− Näin merkittävä saatavuuden rajoittaminen johtaisi väkevien juomien osalta matkustajatuonnin huomattavaan kasvuun ja harmaan talouden lisääntymiseen.
Väkevien alkoholijuomien osuus alkoholin valmisteverokertymästä on vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa.
− On selvää, että tynkämonopolissa alkoholin valmisteverotuotto väkevien osalta romahtaisi. Sen kompensoimiseksi muita alkoholijuomia tulisi verottaa merkittävästi nykyistä enemmän, mikä olisi huono suuntaus. Alkoholivero on Suomessa jo nyt EU-maiden kireimpiä, Heikkinen sanoo.
Alkoholitoimiala haluaa hänen mukaansa palvella kuluttajia laadukkaalla ja monipuolisella tuotevalikoimalla, johon kuuluvat sekä viinit että väkevät juomat.
− Jakelukysymystä pohdittaessa on mietittävä taloudellisia realiteetteja kaikkien juomaryhmien osalta. Viinit ruokakaupassa ei ole mahdollinen ilman väkeviä juomia, eikä siirtymää voida tehdä vaiheittain, Heikkinen sanoo.