Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satosen mukaan kokoomus tunnustaa julkisten menojen karsintatarpeen.
– Valtiontalouden sopeutustarve on noin kolme miljardia. Olemme valmiit leikkauksiin, tästä ei ole kahta kysymystä. Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön puolueelle jämpti taloudenpito tulee selkäytimestä, Satonen sanoi eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheessa keskustelussa rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta.
Satonen korosti, kuinka Suomi on valtavien taloudellisten haasteiden edessä. Laskukaudesta on tulossa rauhan ajan pisin 150 vuoteen.
– Kokonaistuotantomme on henkeä kohden noin vuoden 2005 tasolla. Valtion velka on yli 100 miljardia ja työttömiä on yli 360 000. Kasvu on jämähtämässä pitkälläkin aikavälillä yhteen prosenttiin, kun hyvinvointipalvelut on mitoitettu noin kolmen prosentin kasvulle. Epäterve tilanne uhkaa yhteiskuntamme perusteita.
Satonen muistutti että kasvun puutteen ja ylimitoitettujen menojen vuoksi julkiseen talouteen on päässyt syntymään kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on kooltaan reilu kahdeksan miljardia.
– Julkisesta taloudesta puuttuu siis joka vuosi kahdeksan miljardia rahoitusta. Kestävyysvaje on itsensä pettämistä. Se tarkoittaa, että olemme luvanneet palveluja ja tulonsiirtoja, joita meillä ei ole pitkällä aikavälillä varaa maksaa.
”Tarvitaan uudistuksia”
Satosen mukaan Suomi ei kuitenkaan nouse pelkästään leikkaamalla. Tarvitaan talouden perustan vahvistamista ja uudistuksia.
– Uudistuksissa työ on asetettava etusijalle. Suomen talouden keskeisimpiä haasteita ovat työmarkkinat. Työllisyyden lisäämiseksi Kokoomus on esittänyt kymmenen kohdan työlistan. Tarvitsemme muun muassa kannustinloukkujen purkamista, yrityskohtaista sopimista ja parempia työmahdollisuuksia osatyökykyisille. Tarvitsemme palkkamalttia ja matalampia veroja. Tarvitsemme työllistämisen kynnysten madaltamista ja yrittäjyyden helpottamista.
– Meidän tulee myös uskaltaa tehdä julkisia palveluja uudella tavalla. Tähän tarvitaan esimerkiksi sote-uudistusta ja digitalisaation hyödyntämistä. Uudistaminen tarkoittaa, että uskallamme purkaa sääntelyä ja vähentää byrokratiaa.
Satosen mukaan Kataisen ja Urpilaisen rakennepoliittinen ohjelma oli ensimmäinen askel kohti Suomen uudistamista. Se sisälsi ratkaisuja, joilla remontoidaan julkista sektoria ja parannetaan talouden elinvoimaa.
– On rehellistä myöntää, että kaikki rakennepoliittisen ohjelman toimet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ohjelmaa ei olisi kannattanut tehdä. Saavutukset ovat jo merkittäviä.
– Kuntien tehtäviä on saatu karsittua ainakin jonkun verran, kuntatalouden kestävyyden parantamiseksi on luotu uusi talouskehystyökalu, asuntotuotantoa on lisätty, työvoimapalveluja on tehostettu, työnteon kannusteita on lisätty, yritysrahoitusta parannettu merkittävästi, kansallinen digitaalinen palveluväylä etenee, opiskelijoita kannustetaan valmistumaan nopeammin ja niin edespäin.
Satonen muistutti, että työuria merkittävästi pidentävää eläkeuudistusta ei ole aiemmin saatu aikaan – nyt se saatiin. Myöskään kuntien tehtäviä ei ole aiemmin edes yritetty karsia – nyt päästiin liikkeelle.
– Kaikkien puolueiden yhteisesti ajama sote-uudistus on kohdannut perustuslaillisia ongelmia, mutta yhteinen työ uudistuksen eteen jatkuu. Käyttäjälähtöinen sote-uudistus on ilman muuta saatava aikaan.