Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 163 henkilöä. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä menehtyi 40, kun vuotta aiemmin menehtyneitä oli 31.
Onnettomuustietoinstituutin tuottama OTI-vuosiraportti 2020 perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin. Vuosiraportti tarkastelee pääosin niitä 188 lautakuntien tutkimaa tieliikenneonnettomuutta, joissa osalliset kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
– Vuonna 2019 tapahtui ennätyksellisen vähän jalankulkijoiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten onnettomuuksien lisääntyminen vuonna 2020 ei siihen nähden ole poikkeuksellista. Kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna jalankulkijoiden onnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet tasaisesti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kertoo tiedotteessa.
Alkoholi taustalla lähes puolessa nuorten onnettomuuksista
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista lähes kolmannes ajoi päihtyneenä, eli heillä oli alkoholia veressään 0,5 promillea tai enemmän.
– Alkoholirattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet ovat tyypillisesti yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia. Vuonna 2020 yli puolet kuolemaan johtaneiden yksittäisonnettomuuksien kuljettajista ajoi humalassa, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Alkoholi korostui erityisesti nuorten aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, joissa ikäryhmän aiheuttajakuljettajista 45 prosenttia oli alkoholirattijuoppoja.
Kuolemaan johtaneissa alkoholionnettomuuksissa tyypillistä on kuljettajan voimakas humalatila, eli veressä oleva alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan, 1,2 promillea. Vuonna 2020 alkoholirattijuopoista kaksi kolmasosaa oli vahvasti humalassa.
Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista viidennes eli kahdeksan onnettomuutta oli alkoholionnettomuuksia. Niissä oli osallisena yksi päihtynyt moottoriajoneuvokuljettaja ja kahdeksan humalaista jalankulkijaa tai pyöräilijää.
Turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimen käytössä puutteita
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa turvavyötä käytti 66 prosenttia henkilö- ja pakettiautoissa olleista. Onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä vyötä käytti 51 prosenttia ja vammautuneista 70 prosenttia.
Lautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 26 onnettomuudessa menehtynyttä.
Kaikista kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista yli puolet tapahtui pimeällä. Kyseisissä onnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista alle puolet käytti heijastinta.
Liikenneonnettomuuksissa kuolleista polkupyöräilijöistä 61 prosenttia eli 11 henkilöä ei käyttänyt kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä kuusi.
Ylinopeus monessa taustatekijänä
Onnettomuuden aiheuttajista lähes puolet ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Ylinopeudella ajaminen oli yleisempää nuoremmilla kuljettajilla.
45-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä ylinopeudella ajaminen väheni selvästi, ja yli 64-vuotiaista aiheuttajakuljettajista ylinopeutta ajoi 18 prosenttia.
Liikennesääntöjä noudattaen ajoi neljännes kaikista henkilö- ja pakettiautojen aiheuttajakuljettajista. Sääntöjen noudattamisella tarkoitetaan tässä sitä, että heillä ei ollut onnettomuuden tapahtuessa veressään alkoholia tai huumausaineita, he ajoivat nopeusrajoitusten mukaan ja käyttivät turvavyötä.
Sääntöjä noudattaneiden osuus aiheuttajakuljettajista oli alhaisin 20 vuoteen. Niiden osuus, jotka rikkoivat samanaikaisesti useaa edellä mainituista säännöistä, oli 18 prosenttia.
Inhimilliset tekijät onnettomuuksien taustalla
Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan onnettomuuksista 88 prosentissa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä, kun vastaava osuus liikkumisvälineeseen liittyvissä riskeissä oli 68 prosenttia, liikenneympäristöön liittyvissä 66 prosenttia ja lainsäädäntöön ja liikennejärjestelmään liittyvissä kahdeksan prosenttia.
– Tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä. Vuonna 2020 alkoholirattijuoppojen osuus oli 30 prosenttia ja ylinopeutta ajaneiden osuus oli 47 prosenttia. Molemmat ovat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, toteaa Sihvola.