Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2023. Vuonna 2023 epäilyjä oli yhteensä 1 277 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,45 promillea.
Viime vuonna suurin osa väärinkäytösepäilyistä koski perustoimeentulotukea. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Aiempina vuosina työttömyysturvan osuus väärinkäytösepäilyistä on ollut suurin.
Tulorekisterin käyttö on vähentänyt työttömyysturvan ja asumistuen väärinkäytösepäilyjä, mutta perustoimeentulotuessa väärinkäytösepäilyjä tulee ilmi useista muistakin syistä kuin asiakkaan tuloista johtuen.
Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyyn liittyen, ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asian suhteen.
Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä on etuustyössä tehty enemmän, viime vuonna näitä tehtiin 2 174. Osa havainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilyn takia.
– Vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä on vähentänyt havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä, koska tieto asiakkaiden tuloista saadaan Kelassa käyttöön reaaliaikaisesti, sanoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.
Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.