Asianajajaliitto kysyi asianajotoimistoissa työskenteleviltä henkilöiltä joulukuun alkupuolella, ovatko he joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteiksi tai havainneet muiden työntekijöiden joutuneen häirinnän kohteiksi asianajotoimistoissa.
Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoittaa havainneensa jonkun henkilön työyhteisössään joutuneen seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Noin 20 prosenttia vastaajista (260 henkilöä) ilmoittaa itse joutuneensa häirinnän kohteeksi.
Kysely lähetettiin asianajotoimistoissa työskenteleville noin 3 500 henkilölle, minkä lisäksi kyselyä pyydettiin välittämään eteenpäin.
Kyselyyn annettiin kaikkiaan 1 311 vastausta. Vastaajista 48 prosenttia työskentelee asianajajina, 23 prosenttia muina juristeina (eivät ole asianajajia) ja 29 prosenttia muissa asianajotoimistojen työtehtävissä.
Muista tehtävistä tyypillisimpiä ammattinimikeitä ovat asianajosihteerin ja assistentin tehtävät. Lisäksi vastaajien joukossa on muun muassa harjoittelijoita sekä esimerkiksi markkinoinnin, taloushallinnon ja it-palvelujen tehtävissä toimivia henkilöitä.
Vastaajista 66 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Kaikista kyselyyn vastanneista naisista häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 26 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia.
Kyselyn mukaan uransa alkupuolella olevat juristit joutuvat eniten seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kyselyyn vastanneista asianajotoimistoissa työskentelevistä juristeista, jotka eivät vielä ole asianajajia, seksuaalisen häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 26 prosenttia vastaajista. Tyypillisesti tällaiset juristit ovat työskennelleet alalla muutaman vuoden, sillä asianajajaksi pääseminen edellyttää juristilta vähintään neljän vuoden työkokemusta.
Asianajajista seksuaalisen häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 15 prosenttia. Samoin sihteereistä ja muusta asianajotoimistojen henkilökunnasta omakohtaista seksuaalista häirintää on kokenut 15 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Häirinnän kohteeksi joutuneista 260 vastaajasta noin 70 prosenttia kertoo tulleensa häirityksi enintään viisi kertaa. Noin 15 prosenttia kertoo joutuneensa häirityksi yli kymmenen kertaa tai jatkuvasti.
Häirinnän kohteeksi joutuneista 28 prosenttia kertoo epäasiallisen käytöksen tulleen esimiehen taholta ja 30 prosenttia ilmoittaa häiritsijäksi työkaverin. 37 prosenttia vastaajista kertoo häiritsijän olleen oman työpaikan ulkopuolinen henkilö. Viisi prosenttia vastaajista kertoo häiritsijän olleen muu kuin edellä mainittu henkilö tai ei halua ilmoittaa tahoa.
Häirinnän kohteeksi joutuneista puolet (52 %) ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin ryhtyneillä keinot ovat vaihdelleet: asia on esimerkiksi otettu puheeksi suoraan häiritsijän kanssa, asiasta on ilmoitettu esimiehelle tai ammattiliitolle tai asia on otettu puheeksi jonkun ulkopuolisen tahon kanssa.
– On surullista, että näin moni on kohdannut epäasiallista käytöstä. Kyselyyn vastanneista naisjuristeista 31 prosenttia kertoi itse kokeneensa häirintää. Ruotsin asianajajaliiton vastaavassa kyselyssä 33 prosenttia naisjuristeista ilmoitti kohdanneensa seksuaalista häirintää. Meillä kysely kattoi naisjuristien lisäksi miehet ja myös toimistoissa työskentelevän muun henkilöstön, kuten sihteerit, kertoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.
– Jokainen tapaus on yksiselitteisesti liikaa, Ruohola jatkaa.
– Olemme Asianajajaliitossa käynnistäneet toimintaohjelman seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Ohjelmamme kantaa nimeä #Eimilläänoikeudella. Liitto on myös perustanut seksuaalisen häirinnän torjuntaan työryhmän, joka on jo käynnistänyt työnsä. Lisäksi Asianajajaliitto liittyy mukaan oikeusministeriön #häirinnästävapaa-kampanjaan.
Ruoholan mukaan Asianajajaliitto kannustaa kaikkia toimialoja mukaan seksuaalisen häirinnän torjuntaan.
– Haluamme olla käynnistämässä keskustelua ja asennemuutosta. Minkäänlaiseen hyssyttelyyn ei ole syytä, hän sanoo.
Liki puolet (45 %) seksuaalista häirintää kokeneista vastaajista ilmoittaa, etteivät tiedä kenelle voisivat häirinnästä ilmoittaa. Ruoholan mukaan tähän ongelmaan Asianajajaliiton on kyettävä löytämää ratkaisu yhdessä alan toimijoiden kanssa.
– Kyselyyn vastanneista seksuaalista häirintää kokeneista 47 prosenttia kertoi myös, ettei heidän työpaikallaan ole seksuaalista häirintää koskevaa ohjeistusta ja 41 prosenttia kertoi, ettei tiedä tällaisen olemassaolosta. Asianajotoimistoista iso osa on hyvin pieniä ja esimerkiksi Asianajajaliiton tarjoama selkeä ohjeistus voisi olla heille avuksi, Ruohola sanoo.