Jos vety vielä tuotettaisiin kotimaisista uusiutuvista raaka-aineista, henkilöauto- ja bussiliikenteessä päästään pitkällä tähtäyksellä lähes täydelliseen omavaraisuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen, käy ilmi perjantaina julkistetusta vetytiekartta-selvityksestä.
VTT:n kokoamassa ja Tekesin osin rahoittamassa raportissa visioidaan, millaisia energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia vetyenergian laajamittainen käyttöönotto Suomelle tarjoaa sekä esitetään realistiset suositukset niihin pääsemiseksi.
Vetyenergiatekniikan kehityksen moottorina toimii kansainvälinen autoteollisuus, joka on vahvistanut tuovansa vetypolttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuoteen 2015 mennessä.
Suomessa on kansainvälisestikin merkittävää biopolttoaineiden jalostuksen osaamista ja alalla toimiva teollisuus. Metsäbiomassasta voidaan tuottaa vetyä hyvällä hyötysuhteella leijupeti-kaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla.
Kemian teollisuudessa syntyvä sivutuotevety ja muun tuotannon kanssa integroitu vedyn tuotanto ovat jo nyt toimiva vaihtoehto.
– VTT:n tutkimukset osoittavat, että metsänkorjuutähteestä saadaan kaasuttamalla vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin dieseliä. Toistaiseksi edullisin vety reformoidaan kuitenkin maakaasusta, projektipäällikkö, johtava tutkija Jussi Solin VTT:ltä sanoo.
– Sekin alentaa päästöjä, sillä maakaasusta reformoidulla vedyllä ajaa pidemmälle kuin suoraan maakaasulla. Vetyauto ei liioin tuota typpioksidia tai muita hiukkaspäästöjä, vaan vettä.
Viiden kilon tankkaus viidessä minuutissa
Henkilöauto- ja bussiliikenteen siirtyminen sähköiseen voimansiirtoon on jo käynnissä ja tarjoaa merkittäviä hyötysuhde-etuja polttomoottoreihin nähden. Talviajettavuus, yli 500 kilometrin ajomatkat ja alle viiden minuutin tankkaus on mahdollista korvaamalla sähköauton akku viiden kilon vetoisella vetytankilla ja polttokennolla.
Tiekartassa suositellaan Suomen varautumista polttokennoautojen markkinoille tuloon hankkimalla polttokennoautoja ja -busseja koekäyttöön. Koekäyttö kannattaisi kytkeä vetytankkausasemien, muiden vientituotteiden ja palvelujen kehitykseen, testaukseen ja markkinointiin.
Vetytankkausasemien rakentamiseen on jo valmius omasta takaa, sillä kotimainen kaasuyhtiö Woikoski Oy on avannut pelin ja tuo omalla innovatiivisella teknologiallaan vientikelpoisen vetytankkausaseman Vuosaareen tänä vuonna.
– Teemme nyt ennätysinvestoinnit ja panostamme voimakkaasti vetyyn. Viime talvena toimitimme vetyä arktisiin testiajoihin Lapissa, ja alkuviikosta julkistimme Hannoverissa tankkausasemakonseptin, jonka koekäyttö on alkamassa Voikoskella, toimitusjohtaja Kalevi Korjala kertoo.
Vedyn energia- ja liikennekäytössä nähdään merkittäviä etuja hiilidioksidi- ja muiden ympäristöpäästöjen vähentämisessä, tuontipolttoaineiden korvaamisessa kotimaisella uusiutuvalla energialla, huoltovarmuudessa, alueiden työllisyydessä ja cleentech-kehityksessä.
Suomen kannalta kyse ei kuitenkaan ole pelkästään energiasta, vaan prosessien, materiaalien, laitteiden ja komponenttien valmistuksesta. Eli vientituotteista edessä olevaan vedyn jakeluverkostojen rakentamiseen.