Eduskunnan tietopalvelu tuottaa vaikutusarvion vaihtoehtobudjettien vaikutuksista. Tietopalvelun laskelmat tiistaina julkaistusta vihreiden vaihtoehtobudjetista löytyvät tämän linkin takaa.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa Twitterissä, että vihreiden vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikukseksi arvioidaan laskelmassa työllisten määrän väheneminen 21[nbsp]000 henkilöllä.
Vihreiden viestinnästä vastataan Kärkkäisen tviittiin (alla), että ”työttömyysturvan korotus heikentää laskennallisesti työnteon kannustimia”. Vastauksen mukaan budjetissa on lähdetty siitä, että köyhyyttä pitää silti vähentää. Kokonaisuuteen kerrotaan kuuluvan myös toimia, ”jotka suoraan ja epäsuorasti luovat työpaikkoja, mutta joita tietopalvelun malli ei huomioi”.
Vihreät kertoo vaihtoehtobudjetista kotisivuillaan. Budjetissa painottuvat vihreiden mukaan ilmastonmuutoksen torjunta ja panostukset koulutukseen. Puolue kertoo muun muassa haluavansa ”aloittaa fossiilisten polttoaineiden ja ilmastonmuutosta kiihdyttävien tukien alasajon heti”.
Budjettia kuvataan ”arvovalinnaksi köyhyyden vähentämisen, suomalaisen luonnon ja Suomen globaalin vastuun puolesta”. Vihreiden budjetissa esitetäänkin muun muassa lento- ja muoviveroa. Vihreät selvittäisi myös ”eläintuotteiden” veroa. Se merkitsisi käytännössä sitä, että esimerkiksi lihatuotteiden hinnat nousisivat.
Suomi eräs tasa-arvoisimpia
Köyhyyden osalta vaihtoehtobudjetissa vedotaan muun muassa tuloerojen kasvuun. Sitä kuvataan erääksi ”aikamme suurimmista haasteista”.
Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on kuitenkin tuloerojen osalta eräs maailman tasa-arvoisimpia maita. Esimerkiksi OECD:n tilastojen perusteella Suomessa ei juuri kärsitä eriarvoistumisesta.
Suomi on OECD:n tuloero- ja köyhyysvertailussa kaikkein tasa-arvoisimpia maita. Vertailun perusteella Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten suhteellista köyhyttä.
OECD mittaa suhteellista köyhyyttä sillä, kuinka suuri osa väestöstä ansaitsee vähemmän kuin puolet kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2015 tämä osuus Suomen väestöstä oli 6,3 prosenttia. Edellä ovat vain Tshekin tasavalta 5,9 prosentilla ja Tanska 5,5 prosentilla. Tuloeroja mittavan gini-kertoimen perusteella Suomessa on taas OECD-maiden seitsemänneksi pienimmät tuloerot. Suomessa on myös OECD:n neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Euroopan toiseksi suurin julkinen sektori.
Eurostatin mukaan suomalaisilla on koko unionin pienin riski ajautua köyhyyteen. Suomi käyttää myös EU-maista bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten varoja sosiaaliturvaan.
Kasvavatko tuloerot?
Oppositio on arvostellut hallitusta toistuvasti tuloeroja kasvattavasta politiikasta. Olli Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan syyskuun lopussa valmistuneen tutkimuksen perusteella väitteelle ei kuitenkaan löydy juuri katetta.
Verkkouutiset kertoi tässä, kuinka esimerkiksi viime vuoden syksyllä uutisissakin ”tuloeroja kasvattavaksi” leimattu budjetti kasvatti tuloeroja todellisuudessa vain kahdessa alimmassa tulodesiilissä ja niissäkin vain tupakkaveron korotuksen verran. Tuolloin laskettiin, että tulot kasvavat hallituksen päätösten seuraksena siis 80 prosentilla suomalaisista.
Kärkkäisen ja Tervolan tuoreen selvityksen perusteella hallituksen toimet ovat työllisyysvaikutukset huomioiden lisänneet lopulta suomalaisten tuloja kaikissa paitsi alimmassa tulodesiilissä. Tulot ovat siis kasvaneet 90 prosentilla suomalaisista. Alimmassa desiilissä kyse on arviolta 0,4 prosentin laskusta tuloissa.
Vihreiden vaihtoehtobudjetissa hallitusta soimataan mahdollisuuksien tasa-arvoa heikentävästä leikkaavasta talouspolitiikasta ja eriarvoistumisen kasvusta.
Kärkkäisen ja Tervolan selvityksessä hallituksen tuloeroja kasvattaviksi toimiksi listataan sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Niiden vaikutukset ovat kuitenkin olleet verrattaen pieniä. Gini-kertoimella mitattuna päätösten tuloeroja kasvattava vaikutus on tutkimuksen mukaan noin 0,2-0,3 prosenttiyksikköä.
Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia ja siten lisänneet työllisyyttä ja vähentäneet eriarvoisuutta.
Lopputuloksena päästään siihen, että tuloerot kasvavat hallituksen toimien seurauksena enää hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Gini-kertoimella mitattuna kyse on vain noin 0-0,2 prosenttiyksikön muutoksesta.
Täsmälliset tulokset riippuvat Kärkkäisen ja Tervolan mukaan muun muassa siitä, kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin ja miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, esitetään tutkimuksessa tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista. Oletusjoustolla arvioituna hallituskauden päätösten työllisyyttä lisäävä vaikutus on kuitenkin 33[nbsp]000 – 42[nbsp]000 henkilötyövuotta. Positiivinen työllisyysvaikutus taas kompensoi tuloeroja lisääviä päätöksiä.
Eduskunnan tietopalvelu tuottaa nykyisin hyvin kattavan (41 sivua) vaikutusarvion varjobudjeteista. Nyt mukana on myös arvio varjobudjettien vaikutuksista työnteon kannustimiin ja työllisyyteen. Esim. Vihreiden paketin työllisyysvaikutus on -21 000 hlö. | https://t.co/CPRQGgMXOU pic.twitter.com/IC502NBKX2
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) October 23, 2018