– Suomi on aktiivisesti houkutellut kansainvälisiä yhtiöitä hyödyntämään maaperämme mineraalivaroja. Louhinnan määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yhtä aktiivisia emme ole olleet näiden yhtiöiden toiminnan ja kansallisen etumme valvonnassa, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo.
Australialaisen Dragon Miningin Oriveden kaivokselta paljastui laiton kaatopaikka. Nivalan kaivoksen ympäristövahingot jäivät kanadalaisen yhtiön jäljiltä veronmaksajien maksettavaksi. Talvivaaran kaivos aiheutti vuosia vahinkoja ympäristölleen ja monet maanomistajat jäivät odottamaan korvauksia.
Kansalaisten huoli ympäristöstä ja julkinen kiinnostus keskustelulle Suomen kaivoslain kehittämisen suunnasta on vihreiden mukaa suuri.
– Yhteiskuntamme tarvitsee kaivannaisia ja kaivoksia, mutta emme voi pelata pelkästään kaivosyhtiöiden ehdoilla. Kaivostoiminnan on oltava kestävällä pohjalla niin luonnon, ihmisten, muiden elinkeinojen kuin valtiontalouden näkökulmasta. Tämä on varmistettava lailla. Ei ole oikeudenmukaista, että olemalla välinpitämätön ympäristön suhteen voi hankkia itselleen kilpailuetua, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo.
Kaivoslain uudistuksella on kiire. Euroopan unionin ja Kanadan välille solmittu vapaakauppasopimus CETA astuu voimaan, kun kaikki EU-maat ovat sen hyväksyneet. Eduskunta ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ovat molemmat vaatineet hallitusta selvittämään kaivoslain muutostarpeet, mutta vaatimuksiin ei ole annettu tyydyttävää vastausta.
– Olisi helpompaa viedä läpi kaivoslain välttämättömät uudistukset ennen kuin sopimus astuu voimaan. Siksi toivon, että Vihreiden ehdottama ajankohtaiskeskustelu kaivossääntelystä toteutuu, jotta asiassa päästään eteenpäin ja pystymme huolehtimaan arvokkaiden luonnonvarojen vastuullisesta hyödyntämisestä, Mikkonen sanoo.
Vihreiden mukaan kaivoslain lähtökohdan on oltava, että uusiutumattomat luonnonvarat kuuluvat yhteiskunnalle. Sallisimme kaivosyhtiöille mineraalivarantojen hyödyntämisen riittävää korvausta vastaan, kunhan lupaehdot täyttyvät.
Yrityksiltä pitäisi kerätä mineraalivarantojen käytöstä korvaus louhintaverolla, joka olisi suuruudeltaan 40 senttiä kaivettua ainestonnia kohden. Tällaista veroa ei voisi verosuunnittelulla kiertää ja se ohjaisi aloittamaan kaivostoiminnan vain, jos mineraaliesiintymä on riittävän rikas.
Toiseksi ympäristö ja muut elinkeinot on otettava paremmin huomioon kaivosluvissa. Lupia kaivostoimintaan pitää myöntää vain, kun toiminnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa koko yhteiskunnalle – mukaan lukien muut elinkeinot ja ympäristö.
Vihreät vaatii myös ympäristöhallinnon resurssien lisäämistä ja yritysten laittamista vastuuseen kaivostensa sulkemisesta. Tämän varmistamiseksi Suomeen on perustettava kaivosrahasto, johon kerättäisiin varat esimerkiksi kaivosyhtiöiden liiketoiminnan tuloksesta. Tähän asti nämä kulut ovat liian usein kaatuneet veronmaksajien niskaan.
Malminetsintä luonnonsuojelualueilla on puolueen mielestä yksiselitteisesti kiellettävä.