– Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset ja yritysten viennin vahva painotus kehityspolitiikassa vaarantavat köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumisen sekä ihmisoikeuksien edistämisen, Jani Toivola sanoi keskiviikkona eduskunnan selontekokeskustelussa.
Toivolan mukaan Juha Sipilän hallituksen kehityspoliittinen selonteko asettaa edelleen tavoitteeksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ja tunnustaa ihmisoikeusperustaisuuden.
Ohjelma luo Toivola mielestä kuitenkin vähintään kaksi merkittävää varjoa näiden arvojen ja tavoitteiden toteutumiselle.
– Ensimmäinen on rahoitus. Huomattavat leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin tekevät työkalupakista huomattavasti kapeamman ja heikentävät tekemämme työn vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta. Leikkausten seurauksena keskeytämme tärkeitä ja vaikuttavia hankkeita. Menetämme asiantuntijuutta ja osaamista sekä jo kehitykseen sijoitettua pääomaa, Toivola huomauttaa.
Hän muistuttaa, että Sipilän hallitus on leikannut 330 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista. Kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöjen tuesta leikattiin 43 prosenttia.
– Tämä heikentää huomattavasti järjestöjen edellytyksiä jatkaa toimintaansa erityisesti hallitusohjelman kehitysyhteistyön pääteemojen, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantamisen, demokratian ja vakaan kehityksen tukemisen parissa. Sama koskee hallituksen tärkeää painotusta hauraimpiin valtioihin, joissa juuri järjestöjen rooli on korvaamaton.
– Toisen varjon jättää merkittävä viennin painotus. Selonteossa on vahva tahtotila yritysten tuomiseksi osaksi kehitysyhteistyötä ja kehittyviä markkinoita. Yksityissektorin menestys on olennainen osa hyvinvoinnin ja kestävän yhteiskunnan rakentumista, mutta se ei yksin riitä tuomaan kehitystä kaikille. Meidän pitää pystyä parempaan, Toivola vaatii.
Kehityspolitiikan painopisteiden muuttuminen ja rahoitukseen liittyvät jyrkät ja merkittävät muutokset ovat Toivolan mukaan pahin este pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kehitysyhteistyölle, jota myös hallitus vahvasti peräänkuuluttaa. Nykyisillä toimilla katkaistaan monia pitkälle edenneitä kehityksen polkuja, joiden uudelleen kokoaminen tulee viemään vuosia.
– Olemme jäämässä yhä kauemmaksi 0,7 prosentin tavoitteesta, johon olemme kansainvälisesti sitoutuneet. Viime vuonna kävimme jo 0,6 prosentissa, joten tuo tavoite ei ole utopiaa. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on arvovalinta. Se on irtaantumista vaalimistamme arvoista heikomman tukemisesta ja globaalista solidaarisuudesta, Toivola sanoi.
Lue myös: Naisten ja tyttöjen asema kehityspolitiikan kärjessä