– Perustulon tarkoitus on mahdollistaa ihmisarvoinen elämä myös heikompiosaisille. Se vähentäisi köyhyyttä ja parantaisi työllisyyttä, kun työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden – olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa, sanoo Ville Niinistö.
Hänen mukaansa hallituksen perustulokokeilu on askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittävä. Siksi perustulon mahdollisuuksia kannattaa seuraavaksi selvittää myös kunnissa.
Otso Kivekkään mukaan täysimääräisen perustulon toteuttaminen yksittäisessä kaupungissa ei ole nykyisellään realistista.
– Kuitenkin osittaisella perustulon toteuttamisella voidaan saavuttaa jo monia perustulon hyödyistä. Esimerkiksi sadan euron perustulon kokeilu voisi jo tuoda kiinnostavia tuloksia kannustinloukkujen purkamisesta osa-aikatyötä tekeville, keikkatyöläisille ja freelancereille, Kivekäs selittää.
Perustulo tarkoittaa jokaiselle asukkaalle maksettavaa samansuuruista etuutta, jonka saa riippumatta siitä, ansaitseeko lisäksi muita tuloja. Hyvätuloisilta perustulo käytännössä verotetaan pois samansuuruisella veronkorotuksella.
Osittainen perustulo on malli, jossa itse perustulo ei vielä riitä elämiseen, vaan sen lisäksi tarvitaan myös muuta perusturvaa. Negatiivinen tulovero on perustulon versio, joka maksetaan vain vähätuloisille kuukausittaisena veronpalautuksena.
Vihreiden mukaan kuntien on mahdollista toteuttaa perustulon tapaisia etuuksia, koska kunnilla on oikeus jakaa etuuksia ja verottaa asukkaitaan. Perustulon toteutus edellyttäisi kuitenkin yhteistyötä valtion kanssa. Kun verottaja saa käyttöönsä reaaliaikaisen tulorekisterin vuonna 2019, perustulon toteuttamisedellytykset paranevat selvästi.