Vihreät jätti jo vastauksensa hallitustunnustelijalle

Vihreät ei osallistu hallitukseen, joka suhtautuu kielteisesti Suomen EU- tai eurojäsenyyteen.

Vihreiden eduskuntaryhmä ja valtuuskunta ovat hyväksyneet eilen yhteiskokouksessaan vastauksensa hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksiin. Vihreät julkistivat vastauksensa tänään maanantaina.

Vihreät asettaa myös ehtoja osallistumiselleen SDP:n johtamaan enemmistöhallitukseen. Vihreät ilmoittaa, ettei se osallistu hallitukseen, joka suhtautuu kielteisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen, joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla tai joka ei paranna vähemmistöjen asemaa Suomessa tai suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin tai oikeusvaltioperiaatteisiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vihreät on valmiita sellaiseen hallitukseen, jonka hallitusohjelma on riittävän kunnianhimoinen ilmaston, ympäristön, koulutuksen, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunnan sekä ihmisoikeuksien ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen suhteen.

– Tämä tarkoittaa erityisesti merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla asteilla ja köyhyyden vähentämiseen. Suomen ilmastotavoitetta on kiristettävä ja luonnonsuojelua on vahvistettava, mikä edellyttää merkittäviä päästövähennystoimia sekä lisäpanostuksia luonnonsuojeluun, vihreät vastaa.

”Fossiilisille polttoaineille asetettava eräpäivät”

Vihreät on sitoutunut pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Vihreät tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2030 ja hiilinegatiivisuutta heti sen jälkeen. Tämä edellyttäisi vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostoa 60 prosenttiin ja hiilinielujen vahvistamista.

– Joulukuussa 2018 sovitun kahdeksan puolueen ilmastokannanoton tulee toimia vähimmäistasona seuraavan hallituksen ilmastopolitiikalle, ja kunnianhimoa tulee siitä pikemminkin nostaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää vihreiden mukaan merkittäviä muutoksia energiajärjestelmässä, liikenteessä, ruoantuotannossa, rakentamisessa, teollisuudessa ja tavassamme kuluttaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tulee laatia tiekartta siitä, kuinka Suomi muutetaan seuraavien vuosikymmenten aikana ilmaston kannalta kestäväksi. Fossiilisille polttoaineille tulee asettaa eräpäivät siten, että kivihiilen, turpeen ja lämmitysöljyn energiakäytöstä luovutaan 2020-luvulla, muista 2030-luvun aikana.

Vihreiden mukaan energiatehokkuutta pitää parantaa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tulee panostaa puhtaisiin ratkaisuihin, kuten tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämmön talteenotto, älyverkot ja energian varastointi.

– Ympäristölle haitallisten tukien alas ajamiseksi tai uudelleen kohdentamiseksi on tehtävä suunnitelma. Tukia tulee suunnata päästöttömien ja hiiltä sitovien ratkaisuiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Haitallisimmat, kuten päästökauppakompensaatio ja turpeen verotuki, tulisi lakkauttaa jo tällä vaalikaudella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lisäksi tavoitteeksi tulee asettaa päästötön henkilöliikenne vuoteen 2040 mennessä. Henkilöautoliikenteen tarvetta tulee vähentää panostamalla toimivaan joukkoliikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää sähköistämällä, biokaasun tuotantoa ja liikennekäyttöä lisäämällä ja ohjaamalla biopolttoaineet ensisijaisesti raskaaseen ja lentoliikenteeseen.

– Lopetetaan uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorihenkilöautojen myynti vuoteen 2030 mennessä. Myös rataverkon uudistamisesta tulee tehdä pitkän aikavälin ohjelma. Lisäksi käyttöön voidaan ottaa päästöperusteinen lentovero.

Verotuksen painopistettä tulee vihreiden mielestä siirtää työn verotuksesta kuluttamisen ja ympäristöhaittojen verotukseen ja teollisuuden vähähiilisyyttä tukea.

Mainos