Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko nostaa esille sote-uudistukseen liittyviä yksityiskohtia, joita pitää vielä ratkaista.
Pitkon mukaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi saamelaisten sote-rahoituksen seuranta sekä lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi.
– Saamelaisten asema parani sote-laeissa vielä lausuntokierroksen jälkeen, kun saamelaisten osuutta vahvistettiin lautakunnassa. Ratkaisematta kuitenkin jäi muun muassa miten varmistetaan, että Lapin hyvinvointialueen saama erityisrahoitus saamenkielisten ja -kulttuuristen palveluiden tuottamiseen käytetään juuri sille tarkoitettuun tehtävään, Jenni Pitko toteaa tiedotteessa.
Eduskunnalle annettu sote-lakiesitys ei sisällä raportointivelvollisuutta rahojen käytöstä. Kyse on Pitkon mukaan saamelaisten kannalta keskeisistä palveluista.
– Kielellisten ja kulttuuristen kysymysten huomioiminen palveluiden järjestämisessä saamelaisille on ensiarvoisen tärkeää paitsi terveys- myös sosiaalipalveluissa, kuten neuvolassa tai lastensuojelussa. Ne ovat paikkoja, joissa on äärimmäisen tärkeää, että hoitaja tai sosiaalityöntekijä aidosti ymmärtää asiakkaan tilannetta, Pitko korostaa.
Toisena vielä ratkottavana kokonaisuutena Pitko nostaa lasten oikeudet ja lapsibudjetoinnin, jota myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus edelyttää.
– Hyvinvointialueiden valtuustoilla tulee olemaan merkittävää poliittista valtaa ja niiden tulisi aina päätöksiä tehdessään tietää, että mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialueet ottaisivat heti ensimmäisestä päivästä alkaen työkalupakkiinsa lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin, Pitko sanoo.