Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää edistää Euroopan unionin kriisinhallintakykyä ja -valmiutta. Ryhmä tukee Suomen osallistumista valmiusvuoroon.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Alankomaiden, Irlannin, Itävallan, Kroatian, Latvian, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Tšekin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.-31.12.2020.
– Suomi on johdonmukaisesti tukenut Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kriisinhallintakyvyn kehittämistä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään vahvaa ja yhtenäistä Euroopan Unionia, jolla on kykyä ratkaista globaaleja haasteita. Euroopan Unionia, joka osoittaa johtajuutta ja luo vakautta ja turvallisuutta ympäristöönsä, sanoi vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa pitänyt kansanedustaja Hanna Holopainen.
Holopainen muistutti, että vuodesta 2007 lähtien Euroopan unionilla on ollut valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Suomi on aiempien kokemusten perusteella kehittänyt omaa valmistautumistaan siten, että mm. kustannustehokkuutta on saatu parannettua.
– Taisteluosastoihin osallistumisella on osaltaan tärkeä merkitys puolustusvoimien suoristuskyvyn kehittämisessä. Niihin osallistuminen kehittää Suomen kriisinhallintavalmiuksia ja syventää suomalaisjoukkojen yhteistoimintakykyä muiden unionimaiden kanssa.
– Tämä parantaa Suomen valmiutta sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Erityisen tärkeää on saada mahdollisuus osallistua sotilaallisesti merkittävien EU-maiden johtamiin taisteluosastoihin, Holopainen painotti.
Holopaisen mukaan koronatilanteessa kansainvälinen yhteistyö on välttämätön osa pandemiakriisistä ulospääsyä.
– Sisäänpäin käpertyminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä tapa toimia missään globaalissa kriisitilanteessa, Holopainen sanoi.
Holopainen muistutti, että koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen myötä myöskään muut globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja erilaiset vakautta ja turvallisuutta uhkaavat konfliktit eivät suinkaan ole peruuntuneet.
– Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan johtajuutta ja yhteistä tahtotilaa. On edelleen vahvistettava eurooppalaista solidaarisuutta ja ylläpidettävä yhteisiä rakenteita.