– Epidemian kasvu on Suomessa pysähtynyt ja paikallinen tarttuvuusluku on saatu painettua alas. Siitä kuuluu kiitos paitsi riittäville ja oikea-aikaisille rajoitustoimille, myös jokaiselle niitä noudattaneelle suomalaiselle, kansanedustaja Mirka Soinikoski sanoi vihreiden ryhmäpuheessa koronakriisin exit-strategiasta käydyssä keskustelussa eduskunnassa.
Hänen mukaansa laajamittaisilla rajoitustoimilla on saatu ostettua lisäaikaa terveydenhuollon iskukyvyn varmistamiseksi.
– Kun kiireetön leikkaustoiminta keskeytettiin, tehohoitopaikat onnistuttiin moninkertaistamaan ja sairaaloiden valmiustasoa nostamaan. Samoin toimittiin vuonna 2010 sikainfluenssapandemian aikaan, jolloin työskentelin Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston lääkärinä. Edellisen pandemian opeista rakennettiin varautumissuunnitelma 2012, jonka pohjalta Suomi lähti koronan vastaiseen taisteluun alkuvuodesta. Toisin kuin nyt, kymmenen vuotta sitten meillä oli rokote apuna taistelussa, Soinikoski sanoi.
Hänen mukaansa viruksen leviämistä tarkkaillaan ja kokonaiskuva tarkentuu jatkuvasti.
– Eduskunnalla on oltava henkinen ja lainsäädännöllinen valmius tehdä uusia rajoituksia ja ottaa askelia taaksepäin tilanteen niin vaatiessa. Päätöksenteon avoimuus ja tutkittuun tietoon perustuvat toimenpiteet ovat nyt ehkä suuremmassa arvossa kuin koskaan, Soinikoski totesi.
Vihreiden mukaan akuutin kriisinhallinnan ohella on kyettävä katsomaan tulevaisuuteen ja tehtävä päätöksiä siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme koronan jälkeen rakentaa.
– Vanhaan palaamisen sijaan meidän on rakennettava tulevaisuuden Suomea kestävälle pohjalle. On luotava uutta työtä, uutta hyvinvointia ja uutta vaurautta – ekologisesti kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, eivätkä lajikato tai luonnonvarojen ehtyminen ole kadonneet minnekään, Soinikoski sanoi.