Vuonna 2014 kirjattiin 822 rikosilmoitusta, jotka luokiteltiin epäillyiksi viharikoksiksi Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa. Vuonna 2013 viharikospäilyjä oli 833, ja vuonna 2012 tapauksia oli 732.
Edellisvuosien tapaan suurin osa viime vuoden rikosilmoituksista sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
Epäiltyjen rasististen rikosten määrä väheni hieman vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 poliisi kirjasi 678 epäiltyä rasistista rikosta, kun vuonna 2013 niitä oli 710. Epäiltyjen rasististen rikosten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana vuosina 2008–2014.
Vammaisuuteen perustuvien epäiltyjen viharikosten määrä yli kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2013 epäiltyjä vammaisuuteen kohdistuvia viharikoksia oli 11, kun viime vuonna niitä ilmeni 29.
Myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät epäillyt viharikokset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna epäiltyjä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä viharikoksia oli yhdeksän edellisvuotta enemmän.
Ensimmäinen vihamotiivin sisältävä murha
Viime vuoden viharikosselvityksessä ilmeni myös ensimmäinen epäilty vihamotiivin sisältävä murha.
Tekijänä oli etniseen vähemmistöön kuuluva nuori henkilö ja uhrina kantaväestöön kuuluva henkilö. Epäilty vihamotiivi oli rasistinen. Asian oikeuskäsittely on vielä kesken.
Ensimmäinen epäilty vihamotiivin sisältämä henkirikos tuli poliisin tietoon vuonna 2012. Tuolloin nimikkeenä oli tappo, ja viharikosta epäiltiin uskontoon perustuen.
– Vaikka kyseessä ovat ensimmäiset poliisin tietoon tulleet vihamotiivin sisältävät henkirikokset, ilmiöstä ei vielä voi puhua. Yksittäistapaukset eivät tilastollisesti osoita, että väkivalta olisi lisääntynyt tai vakavoitunut epäillyissä viharikoksissa, huomauttaa tutkija Tero Tihveräinen Poliisiammattikorkeakoulusta.