– Koronaviruskriisin taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi oli tarvetta lisätä kehykseen lukeutuvia määrärahoja yritysten, kotitalouksien ja terveydenhuollon tukemiseksi. Käytännössä näitä menolisäyksiä ei olisi voitu tehdä kehyksen puitteissa muista menoista karsimalla, joten ratkaisu oli perusteltu, kirjoittavat vanhempi ekonomisti Jenni Kellokumpu ja ylitarkastaja Sini Salmi Valtiontalouden tarkastusvirastosta Helsingin Sanomissa.
Kuluvana vuonna kehysjärjestelmään palattiin lukuisin poikkeuksin, sillä esimerkiksi koronavirustilanteeseen liittyviä menoja jätettiin kehyksen ulkopuolelle.
– Kevään puoliväliriihessä hallitus nosti hallitusohjelmassa sovittua kehystasoa vuosille 2022 ja 2023 koronavirustilanteeseen liittymättömillä perusteluilla. Kehystason nosto kesken hallituskauden oli sekin historiallista, Kellokumpu ja Salmi toteavat.
Heidän mukaansa näillä päätöksillä on ollut suuri periaatteellinen merkitys.
– Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että koko järjestelmän uskottavuus on heikentynyt, Kellokumpu ja Salmi arvioivat.
Kellokumpu ja Salmi huomauttavat, että valtiontalouden hoidon tulee kuitenkin olla pitkäjänteistä sekä ottaa huomioon velkaantumisen kustannukset ja kestävä taso pitkällä aikavälillä, jotta hyvinvointivaltio säilyisi myös tuleville sukupolville. Lisäksi hyvinä taloudellisina aikoina on kerrytettävä puskureita tulevia talouskriisejä varten.
– Kehysjärjestelmää ei ole helppo korvata muilla finanssipolitiikan tavoitteilla. Kehykset voivat kuitenkin parhaimmillaan auttaa saavuttamaan muita finanssipolitiikan tavoitteita, Kellokumpu ja Salmi toteavat.
Heidän mukaansa kehysjärjestelmä on käytännössä osoittautunut toimivaksi välineeksi menojen käytön suunnitteluun ja hallitustyöskentelyn johtamiseen – erityisesti Suomelle tyypillisissä monipuoluehallituksissa.
– Tämä korostui Valtiontalouden tarkastusviraston vastikään valmistuneessa kehysjärjestelmän tarkastuksessa, joka antaa eväitä myös järjestelmän parantamiseen. Ilman kehysjärjestelmää budjettineuvotteluista uhkaisi tulla jokavuotiset hallitusohjelmaneuvottelut, joissa neuvoteltaisiin seuraavan vuoden menotaso, Kellokumpu ja Salmi huomauttavat.
– Lähivuosina tarvitaan uskottavaa ja toimivaa järjestelmää, jolla menoja budjetoidaan tuleviksi vuosiksi huomioiden julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. Kehysjärjestelmää on siksi syytä kunnioittaa ja vaalia, he jatkavat.
On paljon puhuvaa, että VTV ekonomistit kokevat tarpeelliseksi muistuttaa kehysten tärkeydestä mielipidekirjoituksella Suomen suurimmassa lehdessä.
Vieraskynä | Tarpeellisuutensa osoittanutta kehysjärjestelmää kannattaa vaalia: https://t.co/SeUn3BqHD0
— Mikko Martikkala (@MikkoMartikkala) August 6, 2021