Vuoden aikana väkiluku kasvoi 24 596 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi 22 119 henkilöllä, mikä oli 90 prosenttia väkiluvun kasvusta. Vieraskielisten osuus on kasvanut ja suomalaisten osuus supistunut rajusti 2000-luvun alkuvuosista lähtien..
Vieraskielisten määrä oli viime vuoden lopussa 289 068, mikä oli 5,3 prosenttia väestöstä. Suomea äidinkielenään puhuvia oli 4 869 362 henkilöä, (89,3 prosenttia väestöstä), ruotsia puhuvia 290 910 henkilöä, (5,3 prosenttia) ja saamea puhuvia 1 930 henkilöä, (0,04 prosenttia).
Odotettavissa on, että äidinkieleltään vieraskielisten määrä ylittää äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän helmi-maaliskuussa 2014.
Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli 66 379 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (42 936), somalinkieliset (15 789), englanninkieliset (15 570) ja arabiankieliset (13 170).
Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 514 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 67 henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä.
Uusimaa kasvatti eniten väkeään
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 18 638 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluvun kasvu oli suurinta Uudellamaalla.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 908 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa.
Kunnista määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 8 696 henkilöllä, Espoo (3 929) ja Tampere (3 025). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Salossa, 380 henkilöllä ja Kouvolassa (370).
Huoltosuhde ennätyslukemiin
Väestöllinen huoltosuhde nousi viime vuonna korkeimmilleen 51 vuoteen.
Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden lopussa 55,8. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1962.
Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7).
Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (65,1) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (63,5). Matalin huoltosuhde oli Uudenmaan maakunnassa (48,3).
Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (103,5), Kuhmoisissa (94,4) ja Kökarin kunnassa (84,6) sekä matalin Helsingissä (42,6), Tampereella (45,6) ja Jyväskylässä (47,4).