Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisema Maahan muuttaneet Suomessa. Hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? -raportti tarjoaa koko väestön sisältävän tilastotarkastelun maahanmuuttajista, heidän maksamistaan veroista ja saaduista tulonsiirroista.
– Julkaisu on ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla, kertoo Diakin tutkija ja raportin toinen kirjoittaja Sakari Kainulainen tiedotteessa.
Tutkimusraportti kumoaa sen tekijöiden mukaan maahanmuuttajien työllisyyteen ja toimeentuloon liittyviä myyttejä. Sen mukaan vieraskielisten työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat korkeammat (61 prosenttia) kuin kotimaisia kieliä puhuvilla (50 prosenttia).
– Vieraskielisten osuus väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia, mikä osoittaa yleisen käsityksen maahanmuuttajien julkistaloudellisesta rasitteesta virheelliseksi, toinen raportin kirjoittajista, Pekka Myrskylä, sanoo.
Suomen väestökehitys on ollut pitkään negatiivista vähäisen syntyvyyden ja maastamuuton vuoksi. Tätä kehitystä ovat tasapainottaneet maahanmuuttajat, joiden määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina.
Vieraskielisten taloudellinen huoltosuhde on tutkimuksen mukaan lähes sama kuin kotimaisia kieliä puhuvalla väestöllä. Se tarkoittaa, että he eivät merkittävästi lisää työllisten huoltotakkaa.
– Aiempi mielikuva maahanmuuttajista julkistaloudellisena taakkana on ollut tietoisesti negatiivinen, mutta sille ei ole perusteita tutkimuksemme mukaan, Kainulainen toteaa.
Vieraskielisten osuus verokertymästä on myös merkittävä. Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia, jolloin heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön vastaava saldo oli 5 miljardia euroa miinuksella.
– Maahanmuutto on juuri nyt kiistelty kysymys poliittisesti. Siksi on entistä tärkeämpää, että keskustelu perustuu tutkittuun tietoon eikä mielikuviin, Kainulainen sanoo.
Raportti tarjoaa sen tekijöiden mukaan tilastotietoa päätöksenteon tueksi.
– Tilastokeskuksen tietoja tulisi hyödyntää maahanmuuttokeskustelussa ja -politiikassa enemmän, ja poliitikkojen tulisi pidättäytyä lietsomasta negatiivista suhtautumista maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuutto on keskeinen tekijä Suomen väestökehityksen ja työvoiman ylläpitämisessä, Kainulainen sanoo.
