Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen vapauttamista lupamenettelystä. Monet koulutuksen järjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet turhaan lupia vieraskielisiin tutkintoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty vain 16 koulutuksenjärjestäjälle, ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kipeästi, jotta yritysten kilpailukykyä kyetään ylläpitämään nyt ja tulevaisuudessa.
– Tilanne on turhauttava ja nurinkurinen. Onko todella niin, että ensin pitää oppia suomea voidakseen päästä tutkintokoulutukseen, varsinkin jos työpaikka on jo olemassa tai henkilö asuu Suomessa, Linnainmaa kysyy tiedotteessa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito estää opiskelua.
– Opinnot englanniksi tai opiskelijan omalla äidinkielellä lisäävät valmiuksia työskennellä usein jo valmiiksi kansainvälisessä työympäristössä. Kun opintoihin lisätään suomen tai ruotsin kielen sekä suomalaisen kulttuurin opintoja, opiskelijan kotoutuminen ja halu jäädä pysyvästi Suomeen lisääntyy, Lamppu toteaa.