Linjausten mukaan Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä. Niin ikään mukaan hallitus ei aio lisätä kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU‐sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja vahvistaa Suomen kykyä arvioida EU‐sääntelyn taloudellista merkitystä ja oikeudellisia ulottuvuuksia.
– On ilahduttavaa, että Suomen EU-politiikan painopisteen muuttuu kasvua, työllisyyttä ja kilpailukyvyn parantamista edistäväksi, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Linjausten mukaan sääntelyn on edistettävä raaka‐aineiden kiertoa ja kestävää käyttöä eikä eri sektoreilta saa tulla keskenään ristiriitaista sääntelyä. On tärkeää, että Suomi haluaa turvata mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen.
– Puhtaan teknologian sekä bio‐ ja kiertotalouden edelläkävijyyden edellytysten vahvistaminen on tulevalta hallitukselta oikea valinta. Suomella on näillä toimialoilla paljon annettavaa Euroopalle, korostaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ilmoittavat myös sitoutuvansa vuodelle 2030 päätetyn ilmasto‐ ja energiapaketin markkinaehtoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen sekä neuvotteluihin kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.
– Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta on aivan oikein nostettu ilmastopolitiikan lähtökohdiksi. On myönteistä, että energiaunionin kehittämisen tavoitteeksi on asetettu kohtuuhintaisen ja kestävän energian saannin turvaaminen teollisuudelle ja kuluttajille, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Vientiteollisuuden järjestöt sanovat, että hallitusneuvotteluiden jatkuessa Suomen kilpailukyky on pidettävä edelleen keskeisellä sijalla ja hallituksen olisi sitouduttava siihen, ettei myöskään teollisuuden kotimaista kustannustaakkaa ja säätelyä lisätä.