Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n yritykset toivovat niin työnantaja- kuin työntekijäliitoilta aitoa tukea paikalliselle sopimiselle ja hyvän neuvottelukulttuurin kehittämiselle.
Yritykset sanovat tiedostavansa hyvin, että paikallinen sopiminen on työpaikoilla pitkäjänteistä yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta sekä luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa toimintaa. Yritysten näkemykset eivät tue ammattiyhdistysliikkeen rakentamia uhkakuvia paikallisesta sopimisesta.
Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus selvittivät viime vuoden lopulla kyselytutkimuksella yritysten näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. Tutkimukseen vastasi lähes 400 yritystä. Kirjallista kyselytutkimusta täydennettiin vielä tammikuussa 25 yritysjohtajan haastatteluilla. Tulokset on analysoinut varatuomari Risto Alanko, joka myös kirjoitti tuloksista raportin Paikallinen sopiminen vientiteollisuudessa 2021.
– Yritysten mukaan paikallisessa sopimisessa ei ole kyse selkävoittojen hakemisesta vaan pitkäjänteistä yhteisen hyvän tavoittelusta. Neuvottelujen lopputulos voi olla yrityksen kannalta hyvä ja ilmapiiriä vahvistava, vaikka se ei kaikilta osin vastaisikaan yrityksen alkuperäisiä tavoitteita, Alanko tiivistää yritysten näkemyksiä.
Hänen mukaansa yritysten pyrkimys jatkuvaan vuorovaikutukseen näkyy muun muassa siinä, että lähes 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä kertoi säännöllisestä yhteydenpidosta luottamusmiehen kanssa, vaikka mitään varsinaista neuvoteltavaa ei olisikaan. Isommissa yrityksissä näin toimitaan lähes poikkeuksetta. Pienemmissä yrityksissä yhteydenpito on monta kertaa myös epämuodollista.
Lisäksi peräti 95 prosenttia vastaajista käsittelee henkilöstön kanssa myös työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluvia asioita. Yritysten mukaan näin päästään parempaan lopputulokseen, koska sitoutuminen vahvistuu ja toimeenpano helpottuu.
Hieman yli puolet yrityksistä arvioi oman yrityksen neuvottelukulttuurin ja yhteistoimintasuhteet kohtuullisen tai erittäin hyviksi.
Neuvotteluja haittaavina asioina mainittiin erityisesti vaikeus luopua totutuista toimintatavoista, ammattiliiton ohjauspyrkimykset ja luottamusmieheltä puuttuva rohkeus paikalliseen sopimiseen. Monissa yrityksissä ongelmana on myös se, että yrityksestä puuttuu sopimiseen vaadittava luottamusmies.
Kipupisteitäkin löytyy
Vientiteollisuuden järjestöjen mukaan paikallisen sopimisen kehittämiseksi on tarpeen parantaa edelleen muun muassa molempien osapuolien asiaosaamista, edistää neuvottelukulttuuria tukevia toimintatapoja sekä tukea henkilöstön edustajien rohkeutta päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan joitakin järjestelmämuutoksia.
Eniten korjattavaa yritykset näkevät palkanmuodostuksessa. Yritysten kritiikki kohdistuu erityisesti työehtosopimusten yleiskorotuksiin ja palkankorotuksia koskeviin ns. perälautamääräyksiin. Ne luovat odotuksia kaikille maksettavista samansuuruisista korotuksista ja vaikeuttavat siten yrityskohtaisen kannustavan palkkauksen toteutumista.
Myös ammattiliittojen viestintä koettiin näissä asioissa usein paikallisia palkkaneuvotteluja ja luottamusmiesten asemaa vaikeuttavaksi.
– Selvitys ei tuonut ilmi pyrkimyksiä palkkojen alentamiseen, Alanko toteaa.
Luottamusmiehellä on keskeinen asema paikallisissa neuvotteluissa. Yritysten mukaan tässä roolissa on asiaosaamisen lisäksi keskeistä ratkaisuhakuisuus, yritysten tarpeiden ymmärtäminen sekä luottamus henkilöstön keskuudessa.
Alangon mukaan on tärkeää ja järjestäytymisvapauden kannalta olennaista, että luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki ao. henkilöstöryhmään kuuluvat henkilöt järjestäytymisestä riippumatta.
– Paikallisen sopimisen mahdollisuus ei saa olla riippuvainen siitä, onko yritykseen valittu luottamusmies vai ei. Tämäkin selvitys osoitti, että sopimiseen usein vaadittava luottamusmies puuttuu lukuisista työnantajaliittoon kuuluvista yrityksistä. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä useammin tähän kysymykseen törmätään.
Paikallista sopimista pitäisi lisäksi laajentaa viipymättä niin, että järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä yrityksillä on yhdenvertaiset sopimisen mahdollisuudet.
Alangon mukaan ay-liike on mennyt monissa paikallisen sopimisen kysymyksissä siilipuolustukseen peläten oman vaikutusvaltansa vähenemistä.
– Tärkeää kuitenkin on, että myös liittojen toimintaa kehitetään tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Vientiliittojen selvitys viestii yritysten vahvasta halusta kehittää paikallista sopimiskulttuuria, eikä tämä näkemys anna tukea ammattiliittojen esittämille uhkakuville.