Suomen johtavat vientiyritykset ja merkittävät työllistäjät ovat erittäin huolissaan nopeasti kuihtuvasta tilauskannasta ja eri maiden markkinoita vääristävistä tukitoimista sekä syrjivistä kaupanesteistä, protektionismista. Vientiyritykset pelkäävät, että koronakriisin seurauksena vientiä uhkaa romahdus.
Tämä selviää tuoreesta Keskuskauppakamarin vientijohtajabarometrista, johon vastasi 328 keskeisen vientiyrityksen toimitusjohtajaa tai viennistä vastaavaa johtajaa kautta Suomen.
Kolmannes kauppakamarin kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä pelkää markkina-asemansa heikkenevän merkittävästi lähiaikoina. Yritykset pelkäävät myös häviävänsä vientikauppoja paikallisille kilpailijoille kotiinpäinvedon vahvistuessa eri maissa.
Vientiyrityksistä 63 prosenttia ilmoittaa jo nyt koronapandemian takia asetettujen liikkumisrajoitusten vaikeuttavan huomattavasti vientiteollisuuden myyntiä sekä huolto- ja asennuspalveluvientiä.
Yrityksistä 61 prosentilla ilmenee ongelmia myös ulkomaista osaamista vaativan kotimaisen tuotannon ylläpidossa ja elintärkeiden komponenttien kansainvälisessä hankinnassa Suomen tuotantoa varten.
Konttipulasta ja rajoituksista johtuvia logistiikkaongelmia on peräti 76 prosentilla yrityksiä. Vientiyritykset pelkäävät tilanteen entisestään synkistyvän hyvin nopeasti, jos talouksia ei pystytä avaamaan lähiaikoina, toki terveysriskit halliten.
– Vientiyritysten viesti on selkeä. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toimiin vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi kriisin aikana ja sen jälkeen, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori sanoo.
Hänen mukaansa samalla Suomessa on uskallettava avata taloutta fiksusti ja koordinoidusti EU-maiden exit-strategioiden kanssa.
Vientijohtajabarometrin perusteella vientiyritysten suuri pelko on, ettei Suomi pysty vastaamaan kilpailijamaiden massiivisiin elvytystoimiin ja paikallisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen kriisin aikana. Yritykset pelkäävät protektionismin ja kotiinpäinvedon vahvistuvan Suomen päävientimarkkinoilla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.
Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo saavansa uusia vientikauppoja eri maiden elvytystoimien takia, vaikka esimerkiksi infrahankkeissa Suomen osaaminen on maailman huippua. Sen sijaan kolmannes vastaajista uskoo paikallisten voittavan uudet kaupat.
Vuoren mukaan hallituksen on kiirehdittävä verrokkimaiden tavoin kansallisia kilpailukykyä vahvistavia toimia, koskivatpa ne elvytystä, työmarkkinoita, verotusta, liikennettä, energian hintaa tai viennin rahoitusratkaisuja.
– Samalla on tehtävä ennakkoluulottomiakin ratkaisuja vienninedistämisessä ja käytettävä kahdenvälisiä kauppasuhteita sekä EU:n kauppapoliittista voimaa vientimarkkinoille pääsemiseksi, hän sanoo.