Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta 29 prosenttia 765 miljoonaan euroon. Tuonti Venäjältä puolestaan kaksinkertaistui viime vuodesta hieman yli 2,4 miljardiin euroon.
Kauppataseen alijäämää kertyi Venäjän kaupassa tammi-maaliskuussa lähes 1,7 miljardia euroa. Venäjä on Tullin mukaan ylivoimaisesti Suomen suurin alijäämämaa, vaikkakin alijäämä on pienentynyt vuoden 2011 huippuvuoden lähes kuudesta miljardista eurosta.
Venäjän osuus Suomen koko viennistä oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia. Osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 4,9 prosentista. Tuonnissa Venäjän osuus kasvoi vuodentakaisesta 9,2 prosentista 16,3 prosenttiin.
Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Tuonnissa Venäjä oli suurin maa ennen Saksaa. Viime vuonna vastaavaan aikaan Venäjä oli vasta kolmas tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna. Kasvu oli suurinta henkilöautojen sekä sähköteknisten koneiden ja laitteiden kohdalla.
Tuontipuolella kasvoivat raakaöljy, sähkö, kaasu ja kivihiili sekä peruskemikaalit ja puutavara. Erityisesti kokonaistuonnin arvoa kasvattivat 488 miljoonan euron arvoiset kaasuputket. Venäjältä tuotiin myös 102 miljoona euron arvosta nikkelikiveä. Sen sijaan öljyjalosteiden tuonti väheni.
Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna selvästi enemmän kuin vienti Saksaan tai Ruotsiin. Vienti Saksaan oli tammi-maaliskuussa viime vuoden tasolla, kun taas vienti Ruotsiin kasvoi 18 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi alkuvuonna yhdeksän prosenttia, tuonti Ruotsista 17 prosenttia.