Vuoden viimeinen neljännes ollut tässä asiassa poikkeus. Kuitenkin vuoden 2020 edellisistä neljänneksistä poiketen tavaroiden ja palveluiden vienti koheni kuluneella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus.
Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä palveluiden vienti oli arvoltaan 7,3 miljardia euroa eli 0,3 miljardia suurempi kuin palveluiden tuonnin arvo. Palveluviennin kasvun taustalla oli pääasiassa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen (TTT) vienti, joka kasvoi 0,6 miljardin euron verran vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna.
Tämä kasvu oli kuitenkin pienempää kuin matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennin vähentyminen, joten kaiken kaikkiaan palveluviennin arvo laski 0,8 miljardia euroa tai kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti laski taas jopa 20 prosenttia.
Tavaroita vietiin Suomesta 16,7 miljardin euron edestä ja tuotiin 14,4 miljardin euron verran. Tavaroiden viennin osittaiseen toipumiseen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä vaikutti muun muassa vajaan miljardin euron arvoinen merialustoimitus joskin myös vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä oli vastaavanlainen merialustoimitus.
Tavaroiden viennin arvo oli kolme prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, kun taas tavaroiden tuonti laski kahdeksan prosenttia.
Matkailu- ja kuljetuspalvelujen kauppa yhä alamaissa
Matkailuviennin ja -tuonnin lukemat ovat etenkin viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen olleet selvästi alemmalla tasolla vuoteen 2019 verrattuna.
Matkailuviennistä, eli Suomeen kohdistuvasta matkailusta, saatiin kuluneella neljänneksellä tuloa vain 0,1 miljardin euron verran, kun vuotta aiemmin tuloa saatiin 0,8 miljardia euroa. Matkailutuonti, eli siis matkailu Suomesta ulkomaille, laski jopa matkailuvientiä enemmän, sillä sen arvo edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä oli vielä 1,3 miljardia euroa.
Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä matkailutuonnin arvo kutistui matkailuviennin lailla myös noin 0,1 miljardiin euroon.
Matkailun lisäksi myös kuljetuspalveluiden vienti laski selvästi kuluneella neljänneksellä verrattuna vuotta aiempaan. Kuljetuspalveluiden vienti oli vielä tuolloin ollut arvoltaan 1,1 miljardia euroa, mutta kuluneella neljänneksellä se oli 0,5 miljardia euroa. Kuljetuspalveluiden tuonnissa taas vastaavat luvut olivat 1,5 miljardia ja 1,1 miljardia euroa eli niidenkin arvo laski, vaikkakin kuljetusvientiä vähemmän.
Matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennin yhteenlaskettu arvo väheni yhteensä 1,2 miljardia euroa vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna, kun taas kaiken palveluviennin arvo laski yhteensä reilun 0,8 miljardin euron verran.
TTT-palveluiden viennin kasvu kompensoi hieman menetyksiä
Ainoa palveluviennin erä, joka kasvoi merkittävästi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, oli TTT-palveluiden vienti, joka kasvoi noin viidenneksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan vuosineljännekseen.
TTT-viennistä saatiin kuluneella neljänneksellä tuloa 3,6 miljardin euron verran, mikä oli myös huomattavasti enemmän kuin vuoden 2020 aiemmilla neljänneksillä. TTT-vienti on tuolloinkin kuitenkin ollut suurin Suomen palveluviennin eristä.
Toiseksi eniten kuluneella vuosineljänneksellä vietiin muita liike-elämän palveluita, mutta vain 1,6 miljardin euron verran eli yli puolet TTT-vientiä vähemmän. Muut liike-elämän palvelut sisältävät esimerkiksi T&K -palveluita, konsulttipalveluita ja teknisiä sekä kaupankäyntiin liittyviä palveluita.
Muiden liike-elämän palveluiden vienti laski yhteensä noin 0,1 miljardin euron verran suhteessa vuotta aiempaan. Muiden erien vienti joko laski tuota vähemmän tai oli sitten suunnilleen samaa tasoa kuin vuotta aiemmin.
Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi poikkeuksellisesti
Tavara- ja palveluviennin suurin muutos viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli Yhdysvaltoihin kohdistuneen viennin erityislaatuinen kasvu. Suhteessa vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen vienti sinne kasvoi jopa 1,7 miljardin euron verran.
Yhdysvaltain viennin arvo kuluneella neljänneksellä, 4,1 miljardia euroa, oli myös selvästi suurempi kuin vuoden 2020 aiemmilla neljänneksillä.
Vaikkei vienti Yhdysvaltoihin ole edelleenkään samassa mittaluokassa kuin esimerkiksi Suomen vienti Eurooppaan, joka oli arvoltaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 14,8 miljardia euroa, Yhdysvallat on ainakin hetkellisesti ohittanut Ruotsin vientimaiden suuruusjärjestyksessä.
Ruotsiin vietiin siis tavaroita ja palveluita kuluneella neljänneksellä 2,9 miljardin euron verran, mikä on 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Tuolloin Ruotsiin vietiin Suomesta selvästi enemmän tavaroita ja palveluita kuin mitä Yhdysvaltoihin vietiin.
Edellisvuoteen verrattuna viennin arvo Eurooppaan laski 2,2 miljardia euroa ja vienti EU:n jäsenmaihin laski yhteensä 1,8 miljardin euron verran. Supistumisen suuruuteen vaikuttaa tosin Italian tavaraviennin poikkeuksellisen korkea taso vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.
Ruotsin lisäksi myös vienti Saksaan ja Alankomaihin laski suunnilleen 0,1 miljardin euron verran. Venäjälle sekä Britanniaan kohdistunut vienti väheni vuorostaan vajaan 0,2 miljardin euron verran molempien maiden kohdalla.
Vienti Aasiaan laski myös selvästi noin 0,7 miljardin euron edestä edellisvuoteen verrattuna, mistä Kiinan osuus oli 0,1 miljardia euroa. Tuonti Kiinasta sen sijaan kasvoi, joskin maltillisesti, vajaan 0,1 miljardin euron verran.
Kaupankäynti eurooppalaisten maiden ja Suomen välillä laski viennin lisäksi myös tuonnin suhteen selvästi, 2,2 miljardin euron verran. Tässä etenkin tuonnin vähentyminen Venäjältä oli merkittävää, sillä se laski kuluneella neljänneksellä jopa 0,8 miljardia euroa suhteessa edellisvuoden vastaavan neljänneksen 2,2 miljardin euron tasoon.