Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 5,8 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia vuodentakaista enemmän.
Viennin kasvu perustui kuitenkin kokonaan siihen, että Saksaan toimitettiin tammikuussa 544 miljoonan euron arvoinen Mein Schiff 2 –alus ja Japaniin vietiin 116 miljoonan euron arvoinen lentokone. Ilman näitä kahta toimitusta viennin arvo olisi Tullin mukaan pienentynyt noin kaksi prosenttia viime vuoden tammikuusta.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan ulkomaankaupan kehitys on tänä vuonna todennäköisesti melko vaatimatonta. Vientimarkkinoiden kasvu on hidastumassa ja kauppasodan uhka sekä Brexit lisäävät uhkia kansainvälisen kaupan tulevaan kehitykseen.
Hän kuitenkin pitää viennin maltillista kasvua edelleen mahdollisena. Kilpailukyvyn pitäisi riittää uusien tilauksien voittamiseen, ja euron kurssi on kohtuullisella tasolla.
– Tammikuussa nähdyn laivatoimituksen lisäksi syksyllä valmistuva Costa Smeralda nostaa Suomen vientilukuja. Laivatoimitukset myös luultavasti purkavat hieman kansantalouden tilinpidossa 2018 kasvaneita varastoja, vaikkakin samaan aikaan rakennetaan uusia aluksia, joiden tilauskanta on hyvä useaksi vuodeksi, Kuoppamäki arvioi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että viennin volyymi alittaa edelleen edellisen suhdannehuipun eikä julkiseen talouteen ole vielä ehditty rakentaa puskureita seuraavan taantuman varalta.
Viennin täysi seisahtuminen iskisi Kuoppamäen mukaan kipeästi Suomen talouteen. Kotimaisen kulutuskysynnän kasvun odotetaan pitävän taloutta loivassa nousussa tämä vuonna, mutta rakentamisen ja yritysten investointien hyytyminen yleisen talousluottamuksen heikentyessä voi tyrehdyttää talouskasvun jo lähitulevaisuudessa.
– Pidemmän tähtäimen vaaran paikat liittyvät talouden kykyyn uusiutua ja parantaa kilpailukykyä sekä poliitikkojen kykyyn uudistaa rakenteita. Rakenneuudistuksia tarvitaan julkisen sektorin rahoituskestävyyden lisäksi ylläpitämään luottamusta, jotta yritykset uskaltavat investoida ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Kuoppamäki painottaa.
Kemiallisen metsäteollisuuden vientivauhti hidastui
Vienti EU-maihin kasvoi Tullin mukaan tammikuussa 16 prosenttia, ja varsinkin vienti Saksaan kasvoi jyrkästi alustoimituksen ansiosta. Vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi kaksi prosenttia Japaniin viedyn lentokoneen vauhdittamana.
Vienti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin vahvistui, mutta vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Kiinaan ja Venäjälle laski.
Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvu hidastui tammikuussa viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Öljyjalosteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin arvoon tilastoitiin pientä laskua. Myös kuparin, sinkin ja nikkelin vienti laski.
Sahatavaran vienti kasvoi hieman. Raudan ja teräksen viennin veti kasvuun 73 miljoonan euron arvoisten kaasuputkien toimitus avomerelle.
Tuonti laski tammikuussa kolme prosenttia alle 5,3 miljardiin euroon. Tuonti EU:sta säilyi vuodentakaisella tasolla, mutta tuonti EU:n ulkopuolelta pieneni kahdeksan prosenttia.
Tammikuun kauppatase oli 530 miljoonaa euroa ylijäämäinen.