Vetoomus Tenojoesta: Lohikantojen tilanne hälyttävän heikko

Kansanedustajien mukaan kalastuspolitiikan perisyntinä on, että täysin ilmeisiin ongelmiin tartutaan liian myöhään.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan kokoomusedustajat Markku Eestilä, Janne Heikkinen ja Sari Multala pitävät Tenojoen vesistön lohikantojen tilaa hälyttävän heikkona.

Edustajat vaativat maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) välittömiä toimia Tenojoen lohikannan tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Kalastuksen kieltäminen vähintään vuoden ajaksi Tenojoen lohikantojen koko elinpiirin alueella on perusteltu toimenpide juuri nyt. Se antaa meille aikaa selvittää tulevaa lohistrategiaa ja tulevia toimenpiteitä. Kalastuskiellon tulee koskettaa kaikkia osapuolia niin Norjassa kuin Suomessa. Kenelläkään ei tule olla minkäänlaisia erioikeuksia lohen kalastuksen suhteen, sillä vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, Markku Eestilä toteaa tiedotteessa.

Lohikantojen tilaa seuraavan suomalais-norjalaisen tutkimusryhmän tuorein raportti tuo esille, että kokonaisuutena Tenojoen vesistön lohikanta on heikossa kunnossa. Yli puolella mittausalueista todennäköisyys kutukantatavoitteen saavuttamiseen oli alle 40 prosenttia. Tutkijoiden mukaan on vaarana, että lohikannat taantuvat myös pidemmällä aikavälillä.

– Lohikantojen tulevaisuus näyttää äärimmäisen huonolta. Lohikantojen lisääntymisen kannalta tärkeimmillä jokialueilla todennäköisyydet kutukantatavoitteen saavuttamiseen ovat luvattoman heikot. Tenon geneettisesti monimuotoinen lohikanta voidaan pelastaa ainoastaan, jos kaikki osapuolet sitoutuvat tekemään parhaansa, Sari Multala sanoo.

Norjan hallitus on jo osin rajoittanut ja paikoittain kieltänyt lohenkalastusta Finnmarkin merialueella, jotta lohikannat elpyisivät. Lohikannan tulevaisuuden turvaaminen vaatii edustajien mukaan tiiviimpää maiden välistä yhteistyötä liikakalastuksen kitkemisessä.

Suomessa tämä tarkoittaisi määräaikaista kalastuskieltoa jokialueella ja lohien luontaisten vihollisten kantojen karsimista. Tutkijaryhmän arvion mukaan kannan elpyminen kestävälle tasolle veisi kahden lohisukupolven ajan eli noin 15 vuotta.

– Suomalaisen kalastuspolitiikan perisyntinä on, että täysin ilmeisiin ongelmiin tartutaan liian myöhään ja liian vähän. Tenojoki on ensin laitettava kiinni kaikelta kalastukselta ja sitten sovittava kestävän kalastuksen säännöistä, jotta siitä ei muodostu jälleen uutta lohetonta lohijokea maahamme, Janne Heikkinen toteaa.

Kansanedustajien mukaan lohikannan tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu on joen määräaikainen sulkeminen yhteistyössä Norjan kanssa. Kiellon aikana lohikannan tilaa olisi seurattava erityisen aktiivisesti ja huolellisesti.

Mainos