Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto kertovat, että Eläinlaki-vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 100 000 henkilöä. Vetoomuksessa vaaditaan parempaa uutta eläinsuojelulakia, jossa muun muassa pitäisi olla parsinavetta- ja emakkohäkkikielto..
Eläinten hyvinvointilain luonnos julkaistiin joulun alla, ja sen lausuntokierros päättyi keskiviikkona.
– Luonnoksesta on annettu lähes 400 lausuntoa, ja niitä ovat antaneet niin asiantuntijatahot kuin yksityiset kansalaisetkin. Lausuntojen määrä kertoo lain tärkeydestä ja ihmisten huolesta, arvioi Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Päättäjien pitäisi hänen mielestään nyt kuulla ihmisten huoli ja varmistaa lakiluonnoksen korjaaminen niin, että se aidosti parantaa eläinten hyvinvointia.
Allekirjoitusten keräämistä vetoomukseen jatketaan siihen saakka, kunnes esitys eläinten hyvinvointilaista tulee eduskunnan käsittelyyn. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle ennen lakiesityksen käsittelyä. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada lakiesitys eduskuntaan keväällä.
Esityksessä ”kylmää taloudellista ajattelua”
Lakiesitys on järjestöjen mukaan hyvin ristiriitainen. Sen henki ja periaatteet eläinten kunnioittamisesta ovat edistykselliset, mutta edistyksellisyys jää järjestöjen mielestä sanahelinäksi, koska lain pykälät asettavat eri eläinryhmät eriarvoiseen asemaan.
– Lain uudistamisen lähtökohdat olivat hyvät. Ministeriöstä kerrottiin vielä viime keväänä, että esimerkiksi itseisarvo tulisi sisältymään lakipykäliin, parsinavetat tultaisiin kieltämään ja eläimille turvaamaan jatkuva vedensaanti lain ohjausryhmän linjausten mukaan. Ennen kesää lakiluonnos asetettiin kuitenkin poliittiseen tarkasteluun ja edellä mainitut erittäin tärkeät uudistukset poistettiin luonnoksesta, SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli kertoo.
Kivekäs ottaa esimerkiksi pykälän, jossa todetaan, että eläimen on saatava toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkumista ja kehonhuoltoa.
– Heti perään toisessa pykälässä sanotaan, ettei tämä kirjaus koske lypsylehmiä ja sikaemakoita eli suurta osaa tuotantoeläimistä. Niitä saa edelleen pitää liikkumisen estävissä rakenteissa.
Esityksestä paistaa hänen mukaansa läpi kylmä taloudellinen ajattelu.
– Mitä enemmän rahaa eläin voi tuottaa, sitä enemmän sille voi aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän sen hyvinvointia voidaan rajoittaa. Tuotantoeläimet ovat ne, jotka tästä logiikasta joutuvat kärsimään, Kivekäs kertoo.
Luonnokseen on myös kirjattu, että eläimille tulee tarjota sopiva määrä juomavettä. Tämä kirjaus on Animalian ja SEYn mukaan saanut osakseen runsaasti kritiikkiä lausuntokierroksella. Myös Animalia ja SEY vaativat, että lakiin kirjataan vaatimus jatkuvasta juomavedestä.
– Eläimen hyvinvoinnin perusedellytyksiin kuuluu, ettei sen tarvitse kokea pitkittynyttä janoa. Lakiluonnos altistaa nykyisellä muotoilulla eläimet säännöllisesti pitkittyneelle janontunteelle, kun määritelmät ovat epämääräisiä ja valvonta käytännössä mahdotonta, Pulli toteaa.
