Lapsi- ja perhejärjestöt sanovat, että tällä hallituskaudella on jo leikattu kuntien valtionosuuksia, jäädytetty lapsilisän indeksikorotukset ja päätetty rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä kotihoidon tuen ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta.
– Näillä ratkaisuilla on merkittävät kielteiset vaikutukset lasten ja perheiden arkeen. Hallitus ei ole päätöksissään kuunnellut perheitä eikä lapsia, järjestöt sanovat.
Lapsi- ja perhejärjestöjen mielestä lapsi- ja perhepolitiikan perustana täytyy säilyttää kaikille yhteiset palvelut ja etuudet kuten lapsilisä, neuvola, varhaiskasvatus ja koulu.
– Perusta työ- ja toimintakyvylle muodostuu lapsuudessa. Lasten pahoinvoinnista seuraa koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämistä, mikä alentaa työllisyysastetta ja kasvattaa merkittävästi julkisen talouden menoja ja kestävyysvajetta, järjestöt toteavat.
Niiden mukaan lasten ja perheiden peruspalvelujen ja ehkäisevän työn voimavarat ovat jo nyt alimitoitetut.
Järjestöt muistuttavat, että 1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten hyvinvointiin.
– Leikkaukset olivat lyhytnäköisiä, sillä leikkaukset lisäsivät kuntien ja valtion tulevia kustannuksia. Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia 1990-luvun alusta 2010-luvulle.
Järjestöt peräävätkin hallituksen vastuuta hakea leikkauksia muualta kuin lapsilta esimerkiksi käymällä läpi yritysten suorat tuet ja verotuet sekä arvioimalla niiden työllisyysvaikutukset ja vaikutukset julkiseen talouteen.