Hyökkäys Ukrainaan olisi merkki presidentti Vladimir Putinin hallinnon synkästä kehityssuunnasta, arvioi Venäjän-tuntija, University College Londonin professori Mark Galeotti.
Ukrainan tilanne on äärimmäisen jännittynyt. Venäjä on keskittänyt valtavan määrän joukkoja ja kalustoa Ukrainan rajoille. Länsimaiden mukaan Moskova ei ole vetänyt joukkojaan pois aiemman ilmoituksena mukaisesti.
Galetottin mukaan sodan uhka on olemassa, ja se voi toteutua pian. Länsimaiden tiedustelupalvelut ovat varoittaneet Venäjän hyökkäysaikeista.
– Monet analyytikot, joilla ei ole pääsyä salaiseen tiedustelutietoon, pitävät hyökkäystä hölmönä ja tarpeettomana seikkailuna, Galeotti toteaa The New Statesman -lehden kirjoituksessa.
– Vain Vladimir Putin tietää varmasti, mutta jos täysimittainen sotilaallinen hyökkäys tapahtuu, se merkitsisi vakavaa ja vaarallista muutosta Kremlissä.
Mark Galeottin mukaan Vladimir Putinin hallinto on tähän asti halunnut välttää riskejä, pyrkinyt helppoihin voittoihin (Krim), tukeutunut kiistettävissä oleviin sijaissotijoihin (Donbas) ja käyttänyt palkkasotureita koviin maataisteluihin (Syyria).
– Salamurhat, kyberhyökkäykset, taloudellinen painostus, disinformaatio, kumouksellisuus – Kreml on innokkaasti omaksunut ja käyttänyt kaikkia näitä ei-sotilaallisia voimaprojisoinnin muotoja, Galeotti toteaa.
Hänen mukaansa amerikkalaisten ennustama sota merkitsisi kuitenkin valtavia taloudellisia kustannuksia, venäläisiä uhreja ja pitkäaikaista kansainvälistä eristystä.
– Täysi mittainen sota merkitsisi suurta muutosta hänen (Putin) hallintonsa toiminnassa. Ensinnäkin se olisi merkki siitä, että hänelle joko ei kerrota tällaisen toimen todellisista seurauksista tai hän ei todellakaan välitä, Galeotti kirjoittaa.
Hän kertoo, että Putinin luottohenkilöiden ja neuvonantajien piiri on kutistunut. Liberaalimmat ja ristiriitaisemmat hahmot on hitaasti työnnetty ulos.
– Yhä useammin Putinin maailmankuvaa muokkaavat haukat, kuten turvallisuusneuvoston sihteeri ja tosiasiallinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Nikolai Patrushev (joka on väittänyt, että USA ”tahtoisi, ettei Venäjä olisi olemassa ollenkaan”) ja Sergei Naryshkin, ulkomaan tiedustelupalvelun johtaja (joka syyttää Kiovaa hyökkäyksen valmistelusta Donbassiin ”nationalistien ja heidän länsimaisten mentoriensa” käskystä).
Kustannukset ja riskit
Mark Galeottin mukaan Putin on kuitenkin aiemmin osoittanut pitävänsä ”hallituksi” joutumista vastenmielisenä ja säilyttänyt vaihtoehtoisia tiedonsaantikanavia.
Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov toimi kymmenen vuotta Washingtonin-suurlähettiläänä ja ymmärtää amerikkalaista yhteiskuntaa. Puolustusministeri Sergei Shoigu, toinen läheinen liittolainen, nähdään laajalti pragmaattisempana nationalistina ilman sisäänrakennettua epäluottamusta länttä kohtaan.
– Jos he eivät saa Putinia ymmärtämään sodan kustannuksia ja riskejä, olemme vaarallisessa tilanteessa, jossa rationaalinen johtaja voi tehdä irrationaalisia päätöksiä yksinkertaisesti siksi, että ne perustuvat puolueellisiin tai osittaisiin tietoihin, Galeotti sanoo.
– Toinen vaihtoehto on se, että Putin ymmärtää riskit, mutta hän kokee kustannukset hyväksyttäviksi, koska hän uskoo, että Venäjän olemassaoloa uhataan.
Galeotti pohtii Twitterissä, mitä tapahtuisi, jos presidentti ”vetäisi liipasimesta” ja aloittaisi uudet sotatoimet.
Galeotti katsoo, että sodan aloittaminen johtaisi uuteen kylmään sotaa, jossa Venäjän talous polkee paikallaan, maa on sosiaalisesti ja teknologisesti eristetty ja sen johtajat tukeutuvat autoritaarisiin menetelmiin ja valtion propagandaan.
Invading Ukraine would signal a dark evolution of Vladimir Putin’s regime
No escalation so far, thankfully, but what would it tell us if Putin did pull the trigger? Welcome back to Brezhnevism…
My thoughts for @NewStatesman https://t.co/S9V3Q6QXLz— Mark Galeotti (@MarkGaleotti) February 16, 2022