Lisääntyvät velvoitteet, suuri korjausvelka sekä kaupunkien tiivistyminen ja maaseudun väen väheneminen edellyttävät aiempaa enemmän yhteistyötä vesihuollon toimijoiden välillä.
Talkootyöhön perustuva vesiosuuskuntien toiminta on uhattuna, sillä uusia vastuuhenkilöitä on vaikea löytää huolehtimaan vesihuoltopalveluiden järjestämisestä.
– On tärkeää saattaa markkinoille tieto siitä, että vesiosuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitoon tarvitaan ammattilaisia, jotta toiminta turvataan, painottaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.
Lisäksi hänen mukaansa olisi panostettava vesihuoltoverkoston sijaintien selvittämiseen sekä tarkkaan dokumentointiin.
– Nykyisellään Suomessa on vesihuollonverkostoja, joita ei ole kirjoissa ja kansissa kirjattuna, puhumattakaan siitä, että tiedot löytyisivät sähköisessä muodossa, Rontu kuvaa tämänhetkistä tilannetta.
Vesiosuuskunnat voivat parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen esimerkiksi luomalla uusia työpaikkoja osuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitämiseen.
– Toisena ääripäänä on tilanne, jossa kunnille voi vesiosuuskuntien ajautuessa talousvaikeuksiin tulla erittäin suuri lasku vesiosuuskuntien lainojen takaamisen seurauksena, kertoo Rontu.
– Talouden hallinta sekä ammattimaiset toimintatavat ovat laadukkaan toiminnan lähtökohta. Vesihuoltoverkostojen ylläpidon laiminlyöminen voi pahimmillaan uhata asiakkaiden terveyttä. Kunnille on tärkeää, että jokaisen kuntalaisen vesihuolto on hyvin hoidettu, painottaa Rontu.