Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mukaan EU-komission päätös peruuttaa esitys Italian asettamisesta niin sanottuun liiallisen alijäämän prosessiin ”on viimeinen naula EU:n finanssipoliittisen sääntelykehikon arkkuun”.
Hänen mukaansa Italiaa koskeva päätös on ensimmäinen kerta, kun jäsenmaan selkeään velkakriteerin rikkomiseen ei puututa uudistettujen sääntöjen aikana.
− Monimutkaista sääntöä hieman yksinkertaistaen Italian pitäisi alentaa julkisen velan suhdetta bkt:hen vähintään 3,5 prosenttiyksiköllä vuodessa. Näin ei tapahtunut 2017, ei tapahdu 2018 eikä voi ennustaa tapahtuvan 2019, Vesa Virhiälä kirjoittaa kolumnissaan.
Hänen mukaansa syy siihen, ettei komissio lopulta päättänyt asettaa Italiaa liiallisen alijäämän menettelyyn vuotta 2017 koskevan sääntörikkomuksen vuoksi löytyy Ranskasta.
− Ilmeinen syy on se, että presidentti [Emmanuel] Macron päätti ns. keltaliivimielenosoittajien rauhoittamiseksi finanssipolitiikan toimista, jotka nostavat Ranskan alijäämän 3 % alijäämärajan yläpuolelle. Komissio ja tärkeät jäsenmaat eivät halua vaikeuttaa Macronin asemaa asettamalla Ranskan liiallisen alijäämän menettelyyn, vaikka tälle olisi perusteita, Virhiälä sanoo.
− Ranskan pehmeä kohtelu tekee puolestaan vaikeaksi kohdella Italiaa kovakouraisesti. Näin siitä huolimatta, että Italian velkataso on selvästi korkeampi kuin Ranskassa, pyrkimyksiä taloutta vahvistaviin rakenneuudistuksiin ei ole ja markkinat epäilevät ihan eri tavalla Italian velkakestävyyttä, hän lisää.
Tuoreimmassa episodissa ei Vihriälän mukaan ”ole kyynikoille tai realisteille mitään uutta”.
− EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tulkinta on aina ollut enemmän politiikkaa kuin taloutta tai sääntöjuridiikkaa. Finanssipolitiikan sääntöjen uudelleen vahvistettu hampaattomuus on kuitenkin uudella tavalla ongelmallinen, sen ohella, että ratkaisu on selvä poliittinen voitto populisteille Italiassa ja vähän muuallakin.
Komission päätös on Vihriälän mukaan uusi osoitus siitä, ettei kurinpito toimi varsinkaan isojen maiden kohdalla.
− Tämän seurauksena euroalueen vakautta lisäävistä uudistuksista on entistäkin vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen, hän sanoo.