– Vaatimukset aktiivimallin peruuttamisesta ovat absurdeja, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kolumnissaan.
Vihriälän mukaan aktiivimalli vahvistaa niitä työttömyysturvajärjestelmän piirteitä, jotka tutkimuksen valossa ovat järkeviä. Näihin kuuluvat lyhyt omavastuu, korkeahko työttömyyskorvauksen taso työttömyysjakson alussa ja myöhemmin aleneva korvaustaso, jos työtön ei työllisty tai edes pyri parantamaan työllistymisedellytyksiään.
– Aktiivimallin ajoitus on myös kohdallaan: juuri nyt, kun työvoiman kysyntää on runsaasti, on otollinen aika parantaa työn vastaanottamisen kannustimia. Mallin toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että viranomaiset kykenevät tarjoamaan työllistymistä tukevia palveluita koko maassa. Tämä olisi varmistettava vuoden 2018 ensimmäisessä lisäbudjetissa.
Vihriälä varoittaa tuudittautumasta hyviin talouskasvu- ja työllisyysuutisiin.
– Niiden pohjalta ei kuitenkaan pidä päätellä, että kaikki tarpeellinen on tehty ja nyt on sopiva aika keskittyä jakamaan kansantalouden lisätuloja. On hyvä kysyä, kumpaan suuntaan erehtyminen työllisyyden kasvua tukevissa toimissa on vaarallisempaa. Järkevää vastausta ei tarvitse paljon pohtia.
Erityisesti työvoiman tarjontaa lisääviä ja rakennetyöttömyyttä pienentäviä uudistuksia tulisi jatkaa. Palkkakehitys muodostaa riskin, sillä kustannusten kasvu voi johtaa työvoiman kysynnän jämähtämiseen.
– Olisi traagista, jos vaivoin nousuun saatu työvoiman kysyntä jäisi realisoitumatta sen vuoksi, että työn ulkopuolella olevat eivät työllisty osaamispuutteiden, sijainnin tai taloudellisten kannustimien heikkouden vuoksi. Politiikassa pitäisikin painottaa asioita, joilla tätä riskiä voidaan pienentää, Vihriälä toteaa.
– Työttömyysturvan osalta on edelleen pohdittava mahdollisuuksia vähentää työn vastaanottamista heikentäviä kannustimia. Tulorekisterin käyttöön ottaminen 2019 alusta mahdollistaa työttömyys- ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvien tilapäisten kannusteloukkujen lieventämisen ilman merkittäviä kustannuksia.
Vihriälän mukaan myös oppivelvollisuuden pidentämistä tulisi harkita. Sen lisäksi käytännönläheisen toisen asteen koulutuksen lisääminen ja korkeakoulujen valmistumisaikojen nopeuttaminen olisivat hyödyllisiä reformeja.
– Uudistusten rahoittaminen edellyttää lisää julkisia panostuksia, mutta niitä helpottaisi lukukausimaksujen käyttöönotto korkeakouluopetuksessa. Tästä tabusta on syytä jatkaa keskustelua, Vihriälä pohtii.
Etlan Vesa Vihriälä: Suomen hyvää työllisyyskehitystä ei pidä tuhria – kiisteltyä aktiivimalliakin tarvitaan https://t.co/c9uYFl9Gdh
— EtlaNews (@EtlaNews) January 5, 2018