Työelämäprofessorin, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälän mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen julkisen talouden kestävyystiekartta on esitetyssä muodossaan epäuskottava.
Vihriälän mielestä hyvä uutinen on, että kestävyysvajearvio ei ole noussut koronakriisin myötä, vaan uusi arvio on jopa 0,8 prosenttiyksikköä valtiovarainministeriön arviota pienempi.
Sen sijaan huono uutinen on, että koronkriisin takia nousevan velkasuhteen uralle ajaudutaan välittömästi. Velka jatkaa nousuaan koko 2020-luvun ja saavuttaa yli 80 prosenttia bkt:sta vuosikymmen loppuun mennessä.
– Tällaiseen pidemmän ajan näkymään ei ole mitään syytä suhtautua kevytmielisesti. Vaikka korkotaso on todennäköisesti vuosia matala ja Suomen velanhoitokykyyn luotetaan nyt, nämä seikat voivat muuttua nopeastikin, Vesa Vihriälä varoittaa blogissaan.
Velkasuhteen nousun pysäyttäminen 2020-luvun aikana edellyttäisi valtiovarainministeriön laskelman mukaan noin viiden miljardin euron rakenteellista parantumista julkisen talouden tasapainossa lähivuosina. Tämä on Vihriälän mielestä sopiva minimitavoite.
Ongelmana toimien täsmentymättömyys
Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta ensisijaisesti rakenteellisin toimin. Budjettiriihen yhteydessä hyväksytty kannanotto kestävyystiekartasta määrittelee neljä osa-aluetta, joita koskevilla politiikkatoimilla julkista taloutta voidaan rakenteellisesti vahvistaa yhteensä 4,5 miljardin euron verran.
Nämä ovat työllisyyden lisääminen 80[nbsp]000 hengellä (2 mrd euroa), talouskasvun vahvistaminen (1 mrd), julkisen sektorin tuottavuuden vahvistaminen (1 mrd) ja sote-palveluiden rahoitusmallin luoma tehokkuus (0,5 mrd).
– Tiekartta ei valitettavasti esitetyssä muodossaan ole vielä uskottava ohjelma velkatason vakauttamiseksi. Pääongelma on toimenpiteiden täsmentymättömyys, Vihriälä näkee.
Hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, mitä esimerkiksi työttömyysturvan kehittäminen, työperäisen maahanmuuton edistäminen tai paikallisen sopimisen edistäminen käytännössä tarkoittavat ja millaisia vaikutuksia näillä voisi työllisyyteen ja julkisen talouden tasapainoon olla.
Työllisyysvaikutus epärealistisen suuri
– Toinen ongelma on, että tärkeimmän osa-alueen, työllisyyden lisäämisen kohdalla ilmoitettu tavoitteen vaikutus julkiseen talouteen on epärealistisen suuri, Vihriälä toteaa.
Esimerkiksi valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tekemien laskelmien perusteella työllisyyden nousu 80[nbsp]000 hengellä voisi tuottaa noin kahden miljardin euron hyödyn julkiselle taloudelle, jos toimenpiteet eivät itsessään maksaisi mitään.
– Listan toimenpiteet tuskin kuitenkaan täyttävät tätä ehtoa. Jos työllisyyden lisäyksellä todella tavoitellaan kahden miljardin rakenteellista parannusta julkiseen talouteen, täytyy työllisten määrän lisäyksen olla suurempi kuin mainittu 80[nbsp]000 ja tällöinkin toimien painottua asioihin, jotka eivät lisää merkittävästi julkisia menoja, Vihriälä kirjoittaa.
Tiekartassa ei myöskään täsmennetä, miten toimitaan, jos tavoiteltuja rakenneuudistuksia ei saada riittävän kunnianhimoisesti toteutettua.
– Milloin tällainen arviointi tehdään, mitä lisätoimet ovat ja milloin ne toteutetaan, jää kuitenkin avoimeksi.
Vakauttamisen vauhdista konsensus parlamentaarisesti
Vihriälä huomauttaa, että istuva hallitus ei voi sitoa tulevien hallitusten käsiä, olkoon kyse sitten rakenneuudistusten toimeenpanosta tai julkisen talouden sopeuttamisesta menoja leikkaamalla tai veroja korottamalla.
– Julkisen talouden vakautusohjelman uskottavuuden kannalta avainasia on määrittää edellä otsikkotasolle jäävät toimenpiteet konkreettisemmin. Tämä koskee ennen kaikkia työllisyyteen liittyviä toimia, joilta odotetaan eniten.
Vihriälän mukaan ensi kevään puoliväliriihi on paikka, jossa joissa hallituksen pitää pystyä täsmentämään kestävyystiekarttaa.
– Sen ohella, että tiekartan tulee tuolloin sisältää täsmällisempiä rakennepoliittisia toimia vaikutusarvioineen, siihen täytyy sisältyä myös linjauksia menoleikkausten ja veromuutosten avulla tavoiteltavasta sopeutuksesta.
Vihriälä kannattaa valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarisen ehdotusta hallitus-oppositio-rajan ylittävästä parlamentaarisesta työryhmästä. Työryhmä hakisi konsensuksen siitä, millaisella vauhdilla julkistaloutta on kuluvan vuosikymmenen kuluessa vahvistettava. Tällöin poliittinen debatti voisi keskittyä keinoihin.
– Kun realistinen julkisen talouden vakautusohjelma ulottuu väistämättä kuluvan vaalikauden jälkeiseen aikaan, ei istuva hallitus luonnollisestikaan pysty toteuttamaan sitä yksin, Vihriälä toteaa.
LISÄYS 23.9.2020 klo 16.10: Täsmennetty juttuun, että parlamentaarinen työryhmä oli alunperin Jukka Pekkarisen ehdotus. Myös ingressiä muotoiltu vastaavasti uudelleen.