Väittelijä Jarkko Harju tutki väitöskirjassaan erilaisten veromuutosten vaikutuksia yksilö- ja yritystason aineistoilla neljässä eri artikkelissa, joiden tutkimuskysymykset ovat keskeisiä verojärjestelmän tehokkuuden arvioinnissa.
Suomessa on käytössä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansio- ja pääomatuloja verotetaan eri säännöillä. Järjestelmä luo mahdollisuuden tulonmuuntoon.
‒ Tällä tarkoitetaan tulojen siirtämistä ansiotuloista pääomatuloiksi tai päinvastoin. Tämä kannustin on erityinen listaamattomien osakeyhtiöiden omistajille, jotka voivat nostaa tuloa yrityksestään sekä palkkana että osinkoina, Harju sanoo väitöstiedotteessaan.
Harju selvitti, miten Suomessa vuonna 2005 toteutettu yritys- ja osinkoverouudistus vaikutti omistajien tulolajin valintaan osinkojen ja palkkojen välillä. Tulonmuuntoa mitataan tutkimuksessa vertailemalla verotuksellisesti optimaalista palkkaa yrittäjän todellisiin maksettuihin palkkoihin.
Väitöstyössä selvisi, että verotus vaikuttaa selvästi omistajayrittäjien tulolajin valintaan. Yhden euron muutos vero-optimaalisessa palkassa muuttaa keskimäärin 66 senttiä havaittua palkkaa.
‒ Tulos on melko riippumaton omistajan tai yrityksen ominaisuuksista. Lisäksi löytyi viitteitä siitä, että verosuunnittelusta aiheutuvat kustannukset ja hyödyt vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti omistajat tulolajin valitsevat. Tulonmuunnolla on vaikutuksia suoraan verotuloihin. Se myös aiheuttaa verosuunnittelukustannuksia ja sen vuoksi vähentää taloudellista tehokkuutta, Harju toteaa.
Hänen mukaansa tulonmuuntoa ja sen haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää joko pienentämällä eri tulolajien verokantaeroja tai vaikuttamalla lainsäädännöllisesti osinko- ja palkkatulojen määräytymisperusteisiin.
VTM Jarkko Harjun väitöskirja Essays on taxation – Evidence from tax reforms tarkastetaan torstaina 5. joulukuuta Turun yliopistossa.