Maan hallitus kokoontuu huomenna tiistaina ja keskiviikkona budjettiriiheen päättämään ensi vuoden talousarvioesityksestään.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) jätti veroratkaisut päätettäväksi budjettiriiheen. Palkansaajien verorasitus on nousemassa ensi vuonna, koska työntekijän työeläkemaksua korotetaan 0,4 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimuksessa sovitun mukaisesti. Työnantajan eläkemaksu alenee vastaavasti.
Orpo sanoi esittävänsä veroratkaisua pohtivalle hallituspuolueiden ministeriryhmälle, että kenenkään ansiotulojen verotus ei kiristys ensi vuonna. Kun työmarkkinaosapuolet solmivat kilpailukykysopimuksen, hallitus lupasi vuosien 2018 ja 2019 verotuksen osalta pyrkiä ohjelmansa mukaisesti siihen, ettei palkansaajien verotus millään tulotasolla kiristy. Eläkemaksun korotuksen kompensaation on laskettu maksavan 320 miljoonaa euroa.
Veroratkaisun osalta jokeripelaajan rooliin on noussut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR), jonka hallitus tekee huomenna aamulla esityksen ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksityiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa.
Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen jäsenet edustavat työmarkkinajärjestöjä, ja hallituksessa on yhtä paljon palkansaajien ja työnantajien edustajia. Hallituksen puheenjohtajana toimii SAK:n hankepäällikkö Saana Siekkinen.
Akava työnantajien kanssa samoilla linjoilla
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt vääntävät parhaillaan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta. Kuntatyönantajien mielestä työttömyysvakuutusmaksua pitäisi alentaa vähintään 0,8 prosenttiyksikköä. Perusteena on se, että työllisyys on parantunut ja työttömyysturvamenot ovat alentuneet niin paljon, että alennus ei vaaranna Työttömyysvakuutusrahaston taloutta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on samalla kannalla.
Työttömyysvakuutusmaksun alennus 0,8 prosenttiyksiköllä tarkoittaisi 0,4 prosenttiyksikön alennusta sekä työnantajalle että työntekijälle. Mikäli Työttömyysvakuutusrahasto päätyisi 0,8 prosenttiyksikön työttömyysvakuutusmaksun alennukseen, nollaisi se eläkemaksun korotuksen vaikutuksen käytännössä kokonaan eikä veroja ei tarvitsisi keventää lainkaan, sillä verotus ei kenelläkään kiristyisi.
Palkansaajajärjestöt ovat keskenään erimielisiä vakuutusmaksun alennuksesta. Akava on samoilla linjoilla työnantajien kanssa. Akava ei halua, että kenenkään verotus kiristyy ensi vuonna, ei myöskään suurituloisten. STTK ja SAK ovat olleet sillä kannalla, että työttömyysvakuutusmaksua ei pitäisi alentaa 0,6 prosenttiyksikköä enempää.
Kompromissina Työttömyysvakuutusrahaston hallitus voisi päätyä 0,7 prosenttiyksikön alennukseen, mikä tarkoittaisi 0,35 prosenttiyksikön alennusta sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijän eläkemaksu nousisi kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä.
Jos työttömyysvakuutusmaksun alennus ei nollaa kokonaan eläkemaksun korotuksen vaikutusta työntekijälle, verotus uhkaa kiristyä hieman ensi vuonna. Eron kompensointi maksaisi kuitenkin vain kymmeniä miljoonia euroja satojen miljoonien sijaan.
Keskusta haluaa pienituloisille verohelpotuksen
Hallituspuolueilla on näkemyseroa siitä, pitäisikö verotuksen kiristyminen estää kaikissa tuloluokissa. Valtiovarainministeripuolue kokoomus on sitä mieltä, että pitäisi, kun taas pääministeripuolue keskusta on sitä mieltä, että veronkevennys pitäisi suunnata vain pienituloisille.
Keskusta vaatii kuntaverotuksen perusvähennyksen korottamista siinäkin tapauksessa, että työttömyysvakuutusmaksun alennus nollaisi eläkemaksun korotuksesta aiheutuvan verojen kiristymisen.
– Kyllä, koska haluamme parannusta pienituloisten tilanteeseen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkonen kertoo Verkkouutisille.
Kuntaverotuksen perusvähennyksen saavat nykyisin alle 20[nbsp]060 vuodessa ansaitsevat. Keskusta ei ole kertonut julkisesti, kuinka paljon perusvähennystä pitäisi sen mielestä korottaa.
– Emme lähde summista nyt julkiseen huutokauppaan, se voisi vaikeuttaa ratkaisun syntymistä. Hallitus saa siitä keskuudessaan neuvotella, Kaikkonen viestittää.
Kokoomus pitäytyy aiemmassa kannassaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra sanoo Verkkouutisille, että kokoomuksen tavoitteena on, että ansiotulojen verotus ei kiristy.
Veronmaksajat varoittaa veroprogression kiristymisestä
Siniset ovat antaneet tukea keskustan ehdotukselle korottaa kuntaverotuksen perusvähennystä. Toisaalta puolue on sitä, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni eikä kenenkään verotus saa kiristyä.
Viime viikolla siniset esittivät 200 miljoonan euron veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille. Nyt puolue ei kerro, haluaako se keventää veroja siinäkin tapauksessa, että työttömyysvakuutusmaksun alennus nollaisi eläkemaksun korotuksesta aiheutuvan verojen kiristymisen.
– Katsomme Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen päätöksen työttömyysvakuutusmaksun tasosta. Teemme sitten arviomme tarpeesta sinisten ja hallituksen toimille, sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo viestittää Verkkouutisille.
Veronmaksajien keskusliiton mielestä kuntaverotuksen perusvähennystä ei pidä korottaa, sillä se kiristää verotuksen progressiota.
Veronmaksajien toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan alle keskituloisten verotus on jo lievää ja eurooppalaisella tasolla. Tuloverotuksen mahdollisen kiristymisen purku täytyy kuitenkin Veronmaksajien mukaan tehdä kaikilla tulotasoilla.
Veronmaksajien kantana on, että myös eläkkeensaajien verotuksen kiristyminen täytyy estää. Eläketulovähennys on sidottu kunnallisverotuksessa kansaneläkeindeksiin, joka nollataan ensi vuonna. Työeläkkeisiin tehdään indeksikorotus. Jotta verotus ei eläkkeensaajilla kiristy, sen kompensointi maksaa parikymmentä miljoonaa euroa.