Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan hallituksen luonnostelemasta sote-uudistuksesta löytyy paljon korjattavaa.
Lakiluonnoksesta annettiin 773 lausuntoa.
– Nyt jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, saako hallitus syksyn aikana luonnoksen puutteita niin paljon korjattua, että muokattu esitys päätyisi lopulta eduskunnan käsittelyyn, Teemu Lehtinen kirjoittaa Taloustaito-lehden blogissa.
Veronmaksajien Lehtisen mukaan peruskysymys on: onko uudistuksella mahdollista säästää rahaa?
– Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnollisesti oltava kestävyysvajeen pienentäminen kustannusten kasvua hillitsemällä, Lehtinen toteaa.
Hänen mukaansa sote-maakunnille on annettava riittävästi mahdollisuuksia palvelujen joustavaan ja tehokkaaseen järjestämiseen myös yksityisiä palvelutuottajia hyödyntäen.
– Esityksessä tätä kahlitaan liikaa. Maakuntien vaihtoehtoja palvelujen järjestämisessä on selvästi lisättävä, Lehtinen linjaa.
Toiset kunnat voittaisivat ja toiset häviäisivät perusteettomasti
Lehtisen mukaan kuntien kohtelussa on paljon korjattavaa. Esitysluonnoksessa kuntien rahoituksen enimmäismuutos rajattaisiin +/-100 euroon asukasta kohden.
Ratkaisu leipoisi siten perusteettomasti joistakin kunnista ”voittajia” ja toisista ”häviäjiä” nykytilaan nähden.
– Tämä esitys on kestämätön. Kunnille ei pidä aiheuttaa sote-uudistuksella keinotekoista painetta kunnallisverojen kiristämiseen. Kuntien enimmäismuutos tulee siksi rajata +/-0 euroon asukasta kohden, Lehtinen vaatii.
Uudenmaan erillisratkaisua Lehtinen kutsuu ”sote-himmeliksi” ja pitää sitä ”väkinäisen oloisena konstruktiona”, jossa alueen kunnat, sairaaloita pyörittävä HUS, kaupunki-maakunta Helsinki sekä neljä muuta perustettavaa sote-maakuntaa hääräisivät päällekkäin ja lomittain alueella, jossa asuu kolmannes koko maan väestöstä.
– Uudenmaan erillisratkaisua tullaan pohtimaan sekä perustuslain että yleisen toimivuuden kannalta. Asiaa ei helpota sekään tosiasia, että uudistuksen rahanjaossa Uusimaa on suurin menettäjä.
Uudistuksessahan lähes kaksi kolmasosaa kunnallisverosta siirrettäisiin valtion tuloveroon. Esityksessä on lähdetty siitä, että kenenkään verotus ei saa tämän muutoksen takia kiristyä.
– Tämä on oikea lähtökohta. Veronsa maksavan kansalaisen kannalta oleellisinta on hänen maksamiensa tuloverojen kokonaismäärä, ei se mikä osa tuloveroista menee valtiolle ja mikä kunnalle, Lehtinen toteaa.