Länsiväylä-lehden vaalikoneessa on kansanedustajaehdokkaille esitetty väite Valtion menojen ja tulojen tasapainottaminen on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä. Kokoomuksen kansanedustaja ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja Heikki Vestman on täysin samaa mieltä.
– Vasemmistohallitus on tehnyt Suomen historian holtittominta talouspolitiikkaa. Se on ottanut velkaa 40 000 miljoonaa euroa. Uutta velkaa valtio ottaa joka vuosi 10 000 miljoonaa euroa. Valtion korkomenot nousevat jo 2,5 miljardiin euroon vuodessa, Heikki Vestman listaa vaalikoneessa.
– Veronmaksajien luottokortti pitää ottaa velkahallitukselta pois. Velkaantuminen on pysäytettävä. Resepti julkisen talouden tasapainoon on lopulta yksinkertainan: Asiat on pistettävä tärkeysjärjestykseen ja sovitettava menot tuloihin.
– Veroja ei ole varaa korottaa. Veronkorotukset ovat myrkkyä kaikelle taloudelliselle toiminnalle, ja ne heikentävät siten hyvinvointia. Suomen kokonaisveroaste on jo tapissa ja kuuluu maailman korkeimpien joukkoon. Tämä estää työntekoa. yrittämistä, investointeja, vaurastumista ja siten suomalaisten hyvinvointia. Ei mitään järkeä. Verotuksen suunnan pitää olla alaspäin, ei ylös, hän antaa reseptiksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo samassa Länsiväylän vaalikoneessa, että ”minä olen politiikassa siksi, etten halua meidän elävän lastemme piikkiin. Vaaleissa on kyse ennen kaikkea siitä, käännetäänkö Suomi kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan”.
– Kokonaisveroaste on jo Suomessa korkea. Työn ja yrittämisen verot ovat liian korkeita ja niitä on alennettava. Julkisessa taloudessa voi satsata tärkeimpiin asioihin nykyistä enemmän ja samalla laskea veroja, Kai Mykkänen toteaa.
Mykkänen on ottanut kantaa väittämään EU rajoittaa liikaa Suomen itsemääräämisoikeutta.
– Pitäisi olla kurinalaisempi ja johdonmukaisempi siinä, mistä päätetään yhdessä EU:ssa ja mistä asioista jäsenmaissa, kuten Suomessa. EU:n ei pidä puuttua sellaisiin asioihin, jotka eivät vaikuta merkittävästi Suomen ulkopuolelle ja joissa erilaiset ratkaisut eri jäsenmaissa eivät vääristä yritysten ympäristöä yhteismarkkinoilla, Kai Mykkänen sanoo.
