Veronmaksajain keskusliiton valtuuskunta toteaa kannanotossaan, että suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu periaate on verottaa vain todellista tuloa. Verotus kohdistuu tällöin tuloon, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.
Työmatkakulut saa nykyisin vähentää verotuksessa enintään todellisten matkakustannusten mukaan, kuten muutkin tulonhankinnasta aiheutuvat kustannukset.
– Työmatkavähennys on nyt lähtökohdiltaan oikea. Sen määrään liittyy kaksi olennaista rajausta, joita molempia voidaan perustella, toisin kuin valtiovarainministeriön uutta esitystä työmatkavähennyksen puolittamisesta, Veronmaksajat toteaa.
Matkakulut saa vähentää vain 600 euron omavastuun ylittävältä osalta. Tätä voidaan perustella sillä, että osa liikennöinnistä aiheutuvasta kustannuksesta voidaan katsoa yleiseksi elantomenoksi, joten vain vähäistä merkittävämmät työmatkakulut hyväksytään vähennettäviksi. Lisäksi työmatkavähennyksen määrälle on asetettu yläraja.
Toiseksi matkakulut hyväksytään pääsääntöisesti joukkoliikennettä käytettäessä syntyvien kulujen suuruisina eli halvimman kulkuneuvon mukaan.
– Tämä on kestävä yleinen lähtökohta ilmasto-, liikenne- ja yhteiskuntapoliittisesti. Joukkoliikenne ja sen kustannukset on pääsääntö, oman auton käyttö tarpeen sanelema poikkeus siitä, Veronmaksajat sanoo.
Veronmaksajat muistuttaa, että työmatkavähennyksellä on erittäin suuri taloudellinen merkitys tavallisille työssäkäyville suomalaisille.
– On kohtuutonta, että valtiovarainministeriö nyt uhkaa täysin perusteettomasti leikata yli 800 000 suomalaisen oikeutta vähentää tuloverotuksessaan työssäkäynnistä aiheutuvia todellisia matkakustannuksia.
Veronmaksajat muistuttaa, että hallitus on ainakin juhlapuheissa jatkuvasti korostanut työllisyyden edistämistä lääkkeenä kestävyysvajeeseen ja edellyttänyt kansalaisilta valmiutta vastaanottaa työtä entistä laajemmalta alueelta.
– Työmatkavähennyksen leikkaus olisi toteutuessaan askel täysin päinvastaiseen suuntaan. Se heikentäisi kohdennetusti nimenomaan työssäkäynnin taloudellisia edellytyksiä.