Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan.
– Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.
Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan.
– On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa.
Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyisestä 59,3 prosentista 52,3 prosenttiin.
Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Lisäksi muun muassa työtulovähennyksen lapsikorotukset nousevat.
Lehtisen mukaan näiden kevennysten vaikutusta heikentää kuitenkin muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen nouseminen ensi vuonna.
Kokonaisuutena useimpien palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna hieman. Esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,5 prosenttiyksikköä ja 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan 0,2 prosenttiyksikköä.
Muiden veroratkaisujen osalta perintöveroasteikon alarajan korottaminen on erityisen myönteinen esitys. Veronmaksajat on jo pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009.
Ensi vuoden alusta alaraja korotetaan vihdoin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Myös perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen on Veronmaksajien ajama parannus.
– Erinomaista, että näihin esiin nostamiimme perintöveron ongelmiin viimeinkin tartutaan ja hieman helpotetaan perillisten tilannetta.
Lehtisen mielestä kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan vie verotusta pelkästään hyvään suuntaan. Esimerkkejä tästä ovat työhuonevähennyksen poistaminen ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen säätäminen erikseen vähennyskelvottomiksi menoiksi.
Lehtisen mukaan nämä muutokset rikkovat suomalaisen tuloverotuksen yhtä keskeistä periaatetta, jonka mukaan tuloja verotetaan vasta niiden hankintaan kohdistuvien kustannusten vähentämisen jälkeen.
– Tuloverotuksessa ollaan nyt avaamassa huolestuttava portti. Tällaiset verosanktiot eivät sovi luontevasti suomalaiseen tuloverotukseen, katsoo Lehtinen.
Lehtinen pitää positiivisena budjettiriihessä päätetyn miljardin euron lisäsopeutuksen kohdistumista valtaosin menosäästöihin. Muun muassa alkoholiin ja tupakkaan kohdistuvia haittaveroja aiotaan korottaa kuitenkin hieman osana sopeutustoimia.
– Haittaverojen pieni korotus on ymmärrettävä kohde, kun verotusta joiltakin osin kiristetään, hän sanoo.
Eläkkeensaajien osalta hallituksen verolinjaus jäi vielä osin epäselväksi.
– Eläkkeensaajia on kohdeltava ratkaisussa oikeudenmukaisesti, eikä kenenkään verotus saa ainakaan kiristyä, korostaa Lehtinen.
