Huolimattomuudesta johtuva verorike voi johtaa yli kaksinkertaiseen verotukseen alkuperäiseen veron määrään verrattuna. Oikeustieteen professori Asko Lehtonen arvioi Taloushallintoliiton pyytämässä lausunnossa, että verotuksen kohtuullistaminen ja rangaistuskäytäntöjen selkiyttäminen olisi tarpeen. Taloushallintoliitto tukee lausunnossa esitettyjä muutosehdotuksia.
– Veronkorotusta tuloverotuksessa voidaan pitää joiltakin osin liian ankarana seuraamuksena. Ongelmallista on myös se, että veronkorotusten lieventämis- ja koventamisperusteista tai kohtuullistamisperusteista ei ole lakitasoisia säännöksiä verotusmenettelylaissa, toteaa Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi.
Tällä hetkellä verotusmenettelylaissa säädetään prosenttimääräisestä enintään 30 prosentin veronkorotuksesta, joka voidaan määrätä, kun verovelvollinen on toiminut tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Säännöksen nojalla voidaan määrätä erittäin ankaria veronkorotuksia.
Nykyisin esimerkiksi yritys, joka maksaisi normaalisti veroa 20 000 euroa, voi veronkorotuksineen joutua maksamaan kaikkiaan veroa 50 000 euroa. Tämä siksi, että veronkorotus lasketaan yrityksen tulosta, ei verosta.
Taloushallintoliitto painottaa, että veronkorotuksen enimmäismäärä ei näin korreloi verovelvollisen käyttäytymisen vahingollisuuden ja moitittavuuden kanssa asianmukaisella tavalla. Taloushallintoliitto ehdottaa enintään 20 prosentin veronkorotusta, joka laskettaisiin lisätyn veron määrästä.
– Veronkorotus voi nousta täysin kohtuuttomaksi, koska se lasketaan tulosta, eikä tuloveroprosenttia ja maksetun veron määrää huomioida, Ahvenniemi korostaa.
Oikeuskäytännössä on tuoreita esimerkkejä siitä, että ylimmissä oikeusasteissa veronkorotuksia on joko alennettu huomattavasti tai poistettu kokonaan. Veronkorotuksista käydään parhaillaankin veroprosesseja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Rangaistuskäytäntöihin toivotaan selkeytystä
Verohallinnossa joudutaan tällä hetkellä ratkaisemaan, määrätäänkö veronkorotus tai ilmoitetaanko epäilty rikos syyttäjälle tai esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Veronkorotuksen ensisijaisuus koskee niitä tapauksia, joissa teosta on odotettavissa sakkorangaistus.
– Vankeusrangaistusta edellyttävät teot tulisi käsitellä rikosprosessissa. Törkeä veropetos ilmoitetaan aina syyttäjälle, Ahvenniemi toteaa.
Kaksoisrangaistusta ei voi antaa, sillä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen perusteella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö kieltävät tämän. Yhtä aikaa ei siis voi määrätä veronkorotusta ja viedä rikosta syyttäjälle.
Liitto ehdottaa, että verotusmenettelylakiin lisätään säännös, jonka mukaan tahallisuudesta ja törkeästä huolimattomuudesta määritellään rikoslaissa. Verotusmenettelylakiin tulisi lisätä myös säännökset veronkorotuksen lieventämisperusteista.
Nyt veronkorotus on suoraan ulosottokelpoinen. Liitto ehdottaa, että veronkorotusten ulosottokelpoisuudelta tulisi edellyttää samoja seikkoja kuin sakon täytäntöönpanolta eli hallinto-oikeuden päätöstä tai suostumusta veronkorotuksen kohteelta.