– Tietojen luovuttaminen medialle ei ole Verohallinnon lakisääteinen tehtävä, joten rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen 21. artiklan mukainen oikeus vastustaa tietojensa luovuttamista henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella, sanoo Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo Verkkouutisille.
Verohallinto päätti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla olla luovuttamatta medialle verotietoja niistä 231 yli 100[nbsp]000 euroa vuonna 2018 ansainneesta suomalaisesta, jotka vastustivat tietojensa luovuttamista. Kyseisiin julkisiin tietoihin voi kuitenkin tutustua verotoimistoissa.
Verohallinnon päätöstä on ruodittu ja haastettu julkisuudessa. Verkkouutiset selvitti, mihin nimenomaiseen EU-lainsäädännön kohtaan Verohallinto pohjaa päätöksensä.
Merisalo viittaa tietosuoja-asetuksen vastustamisoikeutta koskevaan 21. artiklaan:
1. Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.
Merisalon mukaan julkisten verotustietojen poiminta ja luovuttaminen medialle on perustunut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 21 §:ään.
Sen mukaan ”Viranomainen voi pyynnöstä tuottaa ja luovuttaa eri käyttötarkoituksia varten automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpitämäänsä yhteen tai useampaan tietojärjestelmään talletetuista merkeistä muodostetun tietoaineiston, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän tai laadun taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä asiakirjan salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään”.
Osa tuntemattomammista nimistä vuositulojen kärjessä voi siis kuitenkin jäädä julkisuudelta pimentoon Verohallinnon uuden käytännön seurauksena.
– Tietosuoja-asetuksella on ollut edellä mainittuun soveltamiskäytäntöön ratkaiseva merkitys, Merisalo vahvistaa Verkkouutisille.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professoria Olli Mäenpäätä Verohallinnon tulkinta ei yllätä.
– EU:n tietosuoja-asetuksen tulokulma on aika vahvasti yksityisyydensuojaa suojaava, hän sanoi aikaisemmin Kauppalehdelle.
Talouselämälle antamassaan haastattelussa Mäenpää totesi Verohallinnon päätöksen olevan tietosuojalain vastainen.