Koska Verohallinnon automatisoitu verotus- ja päätöksentekomenettely ei perustu asianmukaiseen ja täsmälliseen lainsäädäntöön, jossa olisi otettu huomioon hyvän hallinnon ja oikeusturvan sekä virkavastuun asianmukainen toteutuminen, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää sitä lainvastaisena.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota siihen, että automatisoituun päätöksentekomenettelyyn liittyy useita säätelemättömiä kysymyksiä.
Valiokunnan mukaan sääntelytarpeesta on tehtävä selvitys, jossa pitää tarkastella, millä tavoin automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntely täyttää lainalaisuuden, julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden asettamia vaatimuksia sekä turvaa oikeusturvan ja virkamiesten virkavastuun asianmukaisen toteutumisen.
Perustuslakivaliokunta korosti uusimmassa lausunnossaan selvitystarpeen merkitystä ja kiirehti selvitystyön viivytyksetöntä käynnistämistä ja asianmukaista resursointia.
Apulaisoikeusasiamies toteaa olevansa samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa.
Hän pitää päätöksessään valitettavana, että Verohallinnossa automatisoitu hallinto- ja päätöksentekomenettely on edennyt laajasti ilman asianmukaista selvitystä ja arviota lailla säätämisen tarpeesta, jossa olisi otettu huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetut avoimet ja selvitettävät seikat.
Sakslinin mukaan automatisoidun päätöksenteon sääntelytarpeet tulee selvittää viipymättä.
Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon mukaan päätöksenteko perustuu verotuksen yleisiin periaatteisiin kuuluviin säännöksiin tutkimisvelvollisuudesta. Säännösten mukaan verotusta toimittaessaan veroviranomaisen on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan nämä säännökset koskevat tutkimistapaa eivätkä päätöksentekoa.
Sakslinin mukaan Verohallinnon automaattisen hallinto- ja päätöksentekomenettelyn säädöspohja ei täytä perustuslain vaatimuksia.
– Perustuslain säännökset hallinnon lakisidonnaisuudesta, hyvästä hallinnosta ja oikeusturvasta sekä lailla säätämisen vaatimuksesta edellyttävät sitä, että Verohallinnon automaattisesta hallinto- ja päätöksentekomenettelystä säädetään lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Sakslinin mukaan lain tasoisesta sääntelystä tulisi ilmetä muun ohella, miten asiat valikoituvat automaattisessa päätöksenteossa ratkaistavaksi, ja miten toteutuu automatisoidun päätöksenteon algoritmien julkisuus.
– Algoritmin julkisuuden asianmukainen toteutuminen yksityiselle ymmärrettävässä muodossa edellyttää, että laissa on tarkkarajaisesti ja täsmällisesti määritelty, mitä algoritmilla automatisoidussa päätöksenteossa tarkoitetaan.
Verohallinnon yksiköiden työjärjestyksen määräys prosessinjohtajan päättämistä asioista on apulaisoikeusasiamiehen mukaan yleisluonteinen eikä sen perusteella ole johdettavissa täsmällistä virkavastuuta eikä sen sisältöä ja laajuutta automaattisesta päätöksenteosta.
– Myöskään prosessinomistajan virka-asemaan perustuvaa vastuuta ei voida pitää riittävänä virkavastuuna vahingonkorvausvastuun eikä perustuslain 8 pykälän rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen valossa rikosoikeudellisen vastuun toteutumisen kannalta, apulaisoikeusasiamies toteaa.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hyvän hallinnon perusteisiin kuuluva luottamuksensuoja edellyttää, että Verohallinto tiedottaa avoimesti asiakkailleen, milloin heidän veroasiansa on käsitelty automaattisessa päätöksentekomenettelyssä.
– Verohallinnon asiakkailla on oikeus tietää heidän asiansa käsittelyn perusteet, jotta he voivat arvioida automaattisen päätöksenteon asianmukaisuutta, ja jotta heidän oikeusturvansa toteutuisi.
Verohallinnossa oma-aloitteisen verojen määrääminen arvioimalla tehdään automaattisesti. Verohallinnosta lähetetään vuosittain noin 300[nbsp]000 kehotuskirjettä puuttuvien ilmoitusten vuoksi ja tehdään runsas 112[nbsp]000 arvioveropäätöstä automatisoidussa käsittelyssä, jolloin tietojärjestelmä on suorittanut kaikki asian käsittelyn ja päätöksen teon vaiheet, ilman että kukaan luonnollinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn.
Tässä automaattisessa arvioverotuksessa on myös määrätty 25 prosentin suuruinen veronkorotus arvioidusta veron määrästä. Niin ikään yhteisöjen tuloverotuksessa automaatiossa tehdään arvioverotuspäätöksiä ja määrätään viiden prosentin korotus arvioidun veron määrästä.
Myös verojen maksamisen valvonta ja verojen perintä tapahtuvat muutoin kuin tapauskohtaiseen perintään siirrettyjen tapauksien osalta automaatiossa järjestelmään tehtyjen määritysten mukaisesti. Verohallinnossa verovelvollisen koko veroasian käsittely voi siten tapahtua niin kuulemis-, päätöksenteko- kuin perintävaiheineen automaatiossa ilman, että kukaan luonnollinen henkilö on osallistunut veroasian käsittelyyn.
LUE MYÖS: Yle: Verotuksen automaatio rikkoo lakia – ”Suuri yllätys”