Nykyinen osinko- ja pääomatuloverojärjestelmä on monimutkainen ja haittaa talouskasvua, katsoo veroasiantuntija, oikeustieteen tohtori Janne Juusela Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa.
– Verotus ohjaa yritysten varallisuuden kerryttämistä, osingonjakoa, rahoitusvalintoja ja sijoituspäätöksiä ohi liiketaloudellisen järkevyyden. Pääomatuloverotukseen on lisätty progressio, vaikka sen avulla ei saada tehokkaasti kerättyä veroja. Progressio lisää verosuunnittelua ja pääomapakoa sekä ylipäätään sotii eriytetyn tuloverojärjestelmän periaatteita vastaan, Juusela kirjoittaa.
Osinkoverotus puolestaan ei ole perustaltaan neutraalia. Juuselan mukaan se syrjii pörssiin listautuvia yrityksiä ja tekee osakesijoitukset muita sijoituksia epäedullisemmiksi. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennukset kohtelevat eri tavalla erilaisia liiketoimintamalleja.
Juuselan mielestä nykyinen verojärjestelmä pitäisi korvata neutraalilla veromallilla. Neutraali veromalli perustuu hyvän verojärjestelmän perusperiaatteisiin: suhteelliset ja matalat verokannat sekä laaja veropohja.
Pääomatuloverotuksessa luovuttaisiin progressiosta ja siirryttäisiin takaisin suhteelliseen verokantaan. Rakenneuudistus olisi mahdollista toteuttaa nykyisillä verokannoilla, jolloin yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja pääomatulojen verokanta 30 prosenttia.
Neutraalissa veromallissa osinkoverotus olisi yhdenmukaista kaikille yrityksille riippumatta siitä, onko yhtiö listattu pörssiin vai ei.
Haitalliset ohjailuvaikutukset poistuisivat
Verotuksen neutraalisuus edellyttää, että yhtiön voiton kokonaisveroasteen tulee olla lähes samalla tasolla kuin pääomatulojen verokanta. Tähän päästään, kun osinkotulosta 50 prosenttia säädetään veronalaiseksi pääomatuloksi ja 50 prosenttia verovapaaksi tuloksi.
Kun yrityksen voittoa verotetaan 20 prosentin verokannalla, muodostuu jaetun voiton kokonaisveroksi aina 32 prosenttia, kun se nykyjärjestelmässä vaihtelee 26 ja 53 prosentin välillä. Osakkeenomistajan saamasta osingosta menisi veroa aina 15 prosenttia, kun se nykyisin vaihtelee 7,5 ja 41 prosentin välillä.
Neutraali malli tukisi yritystoiminnan kasvattamista liiketaloudellisin perustein ja poistaisi järjestelmästä haitalliset ohjailuvaikutukset. Yritykset, omistajat ja sijoittajat tekisivät päätöksensä liiketaloudellisin perustein, jolloin tavoitteena on yritystoiminnan kannattava kasvattaminen.
Juuselan mukaan rakenteellinen verouudistus voitaisiin toteuttaa ilman merkittäviä välittömiä vaikutuksia verotuottoihin. Neutraali veromalli tukisi yritystoiminnan kasvattamista ja kannustaisi osakesijoittamiseen, mikä puolestaan lisäisi verotuottoja nykyisestä jo muutaman vuoden kuluttua.
Juusela on laatinut Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) veromallista selvityksen, joka julkistettiin viime marraskuussa.