Valtiovarainministeriö on valmistellut kiinteistöverotuksen uudistusta, jonka tavoitteena on kytkeä verotusarvot nykyistä tarkemmin kunkin alueen hintatasoon ja rakennuskustannuksiin.
Ministeriön mukaan uusi järjestelmä olisi oikeudenmukainen ja läpinäkyvä, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella.
Lakipaketti on jaettu kahteen osaan, sillä arvostamismenetelmä on tarkoitus uudistaa jo kuluvan vaalikauden aikana. Seuraava hallitus päättäisi kiinteistöveron vaihteluväleistä ensi vuoden syksyllä.
Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää uudistusta sinänsä tarpeellisena, mutta kuvailee lakiuudistuksen valmisteluprosessia erikoiseksi. Ongelmana on, että kuntien pitäisi päättää veroprosenteista ensi syksynä tietämättä uudistuksen todellisista vaikutuksista.
– Aikataulu on epärealistinen, eikä tämä ole hyvää lainsäädäntöä. Ensimmäinen laki halutaan nyt syksyllä ilmeisesti puitelakina, jolloin kaikki yksityiskohdat jäisivät vielä auki. Tästä sitten jatkettaisiin myöhemmin, Lehtinen sanoo Verkkouutisille.
Lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyisi keskimäärin ennallaan. Kunnat voisivat päättää kiinteistöverosta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa, kuten tälläkin hetkellä. Koska verotusarvo määräytyisi kaavamaisesti, ei tiettyjä huojennuksia otettaisi enää huomioon.
– Vaikutusarviot olisivat saatavilla vasta ensi vuoden syksyllä, mutta uudistus tulisi voimaan jo vuonna 2020. Tämähän on ihan mahdotonta. Kunnilla tulisi olla selkeä kuva tilanteesta, jotta valtuustot voivat tehdä perusteltuja päätöksiä, Lehtinen sanoo.
Kiinteistöveroprosenteista päätetään tavanomaisesti marraskuun puolivälin paikkeilla. Lakiesityksessä kunnille annettaisiin mahdollisuus ilmoittaa asiasta myös myöhemmin.
– Minusta tämä on ihan hassua ja omituista. Kyseinen vero on yhä tärkeämpi tulolähde kunnille ja samalla suuri menoerä kuntalaisille. Nyt kuntalaiset eivät tietäisi, millä perusteella veroa säädetään.
Kiinteistöveron korotuksille yläraja
Arvostamisperusteiden valmistelua voitaisiin jatkaa tavanomaisena virkatyönä myös ilman erillistä puitelakia. Lehtisen mukaan olisi realistista myöntää, että muutokset voisivat astua voimaan aikaisintaan vuonna 2021.
Hän ihmettelee, miksi uudistusta ollaan tekemässä ”kauhealla kiireellä”.
– Emme tarvitse tätä ensimmäistä lakia sotkemaan kuvioita, sillä siitä ei ole mitään hyötyä. Se antaa vain hyvin epävarman kuvan siitä, miten uudistus jatkossa etenee. Ei ole mitään syytä hätäillä, minusta se vain haittaa sinänsä hyvää hanketta, Lehtinen sanoo.
Veronmaksajien Keskusliitto esitti syyskuisessa lausunnossaan, etteivät kiinteistövero ja maapohjan verotusarvo saisi nousta yli 30 prosentilla vuodessa. Tällä lievennettäisiin huolia kohtuuttomista äkkimuutoksista.
– On myös tärkeää, että kunnilla on jatkossakin mahdollisuus säätää kiinteistöveroa alaspäin. Tästä myös lakiesityksessä lähdettiin liikkeelle. Asia koskee erityisesti kuntia, joissa muutos aiheuttaisi suuria verotusarvon muutoksia, Lehtinen sanoo.