Minerva Julie -rahtilaivan liikkeitä syyskuun alkupuolella. / MarineTraffic.com

Verkkouutiset tutki: Venäjällä liikennöivä laiva sahasi kuusi päivää Nord Stream -putken vuotokohdan päällä

Kreikan lipun alla purjehtivan aluksen omistajaperhettä on epäilty Kreml-yhteyksistä.
Picture of Verkkouutiset
Verkkouutiset
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Julkisten merenkulkutietojen perusteella kreikkalaisen Minerva Marine -yhtiön öljy- ja kemikaalitankkeri Minerva Julie kulki aiemmin syyskuussa kahden Nord Stream -kaasuputken vuotokohdan lähellä. Alus on liikennöinyt kesän aikana useita kertoja Venäjän Ust-Lugassa eli Laukaansuulla.

Länsimaat tutkivat parhaillaan Nord Stream 1- ja 2-maakaasuputkissa havaittuja vuotokohtia, joista kaksi sijaitsee Ruotsin ja kaksi Tanskan talousalueella. Suomen suojelupoliisin mukaan vuotojen aiheuttaminen vaatii kyvykkyyksiä, joita on vain valtiollisella toimijalla. Tekoja pidetään erittäin todennäköisesti tahallisina. Pohjoismaiset turvallisuuspalvelut ovat tehneet tiivistä yhteystyötä tapausten selvittämiseksi.

Monet tahot ovat syyttäneet vuodoista Venäjää, jonka on arveltu lähettäneen Euroopalle ja Yhdysvalloille varoituksen energiainfrastruktuurin haavoittuvuudesta. Venäjän omien putkien sabotointi kansainvälisellä merialueella on vähemmän riskialttiimpi ja helpommin kiistettävissä oleva toimi kuin toisen valtion infrastruktuurin vaurioittaminen.

Länsimaiset turvallisuusviranomaiset ovat tutkineet tietoja, joiden mukaan venäläiset huoltoalukset tai sukellusveneet olisivat liikkuneet Nord Stream -putkien lähettyvillä viime viikkojen aikana. Asiantuntijoiden mukaan putkia olisi voitu vaurioittaa esimerkiksi kauko-ohjattavien laitteiden asentamilla räjähteillä, jotka olisi mahdollisesti laitettu paikoilleen viikkoja etukäteen. Laitteita voidaan laskea veteen myös kalastuslaivojen kaltaisilta pienemmiltä aluksilta.

Rahtialus on rekisteröity Kreikkaan. / M. Buckley / MarineTraffic.com
Laiva ajelehti takaisin tulosuuntaan

Rotterdamista lähtenyt Minerva Julie -rahtialus kulki syyskuun alussa Tanskalle kuuluvan Bornholmin luoteispuolelta, mutta muutti yllättäen kurssiaan. Se oli välillä pysähdyksissä ja kulki edestakaisin Bornholmin koillispuolella noin viikon ajan. Rahtilaiva jatkoi tämän jälkeen matkaansa Tallinnaan ja Pietariin.

Laiva ajoi tasaisesti kymmenen solmun nopeutta kohti itää, mutta alkoi hidastaa aamuyöllä 6. syyskuuta. Nopeus tippui nollaan, minkä jälkeen rahtilaiva ajelehti takaisin tulosuuntaansa. Se ajoi noin 12 tunnin päästä hieman eteenpäin kymmenen solmun nopeudella ja jäi tämän jälkeen taas ajelehtimaan. Sama kuvio toistui seuraavien kuuden vuorokauden aikana ennen paluuta tavanomaiselle reitille.

Verkkouutiset kysyi Ruotsin rannikkovartiostolta, oliko Minerva Julie ilmoittanut esimerkiksi moottoriviasta tai muusta ongelmasta, joka voisi selittää poikkeukselliset reittitiedot. Rannikkovartiosto kieltäytyi kommenttipyynnöstä ja vetosi siihen, että asiaa koskevat tiedot voivat liittyä alustavaan Nord Stream -tutkintaan.

Verkkouutiset sai myöhemmin yhteydenoton Ruotsin rannikkovartioston lakimieheltä. Hän vahvisti, ettei asiaa koskevia tietoja voi luovuttaa tutkimukseen liittyvän salassapitotarpeen vuoksi.

Myös Ruotsin merenkulkuvirasto kieltäytyi arvioimasta yksittäisen laivan liikkeitä.

Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen sanoo Verkkouutisille, että rahtialuksen liikkeet eivät ole välttämättä epätavallisia. Laivat voivat ajoittain odotella esimerkiksi uusia ohjeita reitityksestä varustamoiltaan ja risteillä jollain alueella pienellä nopeudella. Ruotsin viranomaiset ilmeisesti yrittävät selvittää parhaillaan asiaa.

– Tässä voi olla kuitenkin mutka matkassa: Ruotsin viranomaisten toimivalta asiassa on kyseenalainen tai olematon. Putki on yksityisen yrityksen omaisuutta. Rikos ei tapahtunut Ruotsin aluevesillä, Jukka Savolainen huomauttaa.

Rikoksen tutkimiseen toimivaltaisia olisivat lähinnä lippuvaltion ja putken omistavan yhtiön kotimaan viranomaiset. Tietoja voi olla vaikea saada, jos alus ja sen omistaja kieltäytyvät yhteistyöstä. Rahtialuksen omistava Minerva Marine ei vastannut Verkkouutisten kommenttipyyntöön.

– Venäjä epäilemättä voi käskeä tai muuten taivutella siviilialuksen tarjoamaan tilat viranomaisten vaatimalle toiminnalle ja muutenkin tukemaan, Savolainen sanoo.

Reittitiedoissa matala nopeus ja ajelehtiminen näkyvät punaisella värillä. / MarineTraffic.com

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus julkaisi jo marraskuussa 2019 raportin, jossa arvioitiin vedenalaisten aseiden salattua käyttöä. Jos vauriot olisivat merkittäviä, olisi kyseessä hybriditoiminnan sijasta suora uhkakuva. Sen voisi katsoa kuuluvan YK:n peruskirjan itsepuolustusta koskevaan 51. artiklaan.

Väitettyjä yhteyksiä Venäjän johtoon

Kreikkalaiset merenkulkuyhtiöt kuljettavat tällä hetkellä noin kolmaosan venäläisestä raakaöljystä. Eräs suurimmista on Martinosin perheen omistama Minerva Marine, jota on epäilty hyvin läheisistä suhteista Venäjän johtoon. Asian on nostanut esiin muun muassa Ukrainan sisäministerin neuvonantaja Anton Herastshenko.

Andreas Martinosta pidetään merkittävänä tekijänä öljybisneksessä, jota Kreml käyttää rahoittamaan sotaansa Ukrainassa. Thanasis Martinos on mukana Athosvuoren hallinnoinnissa, joka on pyhä kohde Venäjän ortodoksikirkolle.

Hänen väitetään isännöineen paikkakunnalla Venäjän pääministeri Mihail Mišustinia, puolustusministeri Sergei Shoigua ja entistä presidentti Dmitri Medvedeviä. Ukrainan parlamentin talousvaliokunnan puheenjohtaja Dmytro Natalukha on arvioinut, että Martinosin perheellä olisi näin ollen suora ja salainen viestiyhteys Kremliin.

Thanasis Martinosin väitetään avustaneen presidentti Vladimir Putinin rakastaja Alina Kabajevan lupahakemuksessa Athosvuorella vierailemiseksi elokuussa. Venäläistoimittajan mukaan hän olisi käyttänyt matkan aikana väärennettyä passia.

 

KIRJOITTAJAT: Antti Kirkkala, Kasperi Summanen

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)