Verkkouutiset

Ukrainan lippu liehui Euroopan parlamenttirakennusten luona Brysselissä. (Photo by Francois WALSCHAERTS / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

Verkkouutiset kysyi meppien Nato-kannat – yhdeltä selkeä Ei

Iso osa europarlamentaarikoista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti, valtiojohdon näkemys painaa.

Suomen europarlamentarikot suhtautuvat pääosin myönteisesti Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen turvallisuusympäristön muututtua rajusti, kun Venäjä aloitti viime viikolla hyökkäyksensä Ukrainaan. Moni painottaa kuitenkin luottavansa valtiojohdon asiantuntemukseen, pitäisikö jäsenyyttä hakea ja jos, niin milloin.

Verkkouutiset kysyi europarlamentaarikkojen Nato-näkemyksiä sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 11 europarlamentaarikkoa 14:stä.

Verkkouutiset kysyi europarlamentaarikoilta:

1. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon (kyllä/ei)?

2. Jos kyllä, pitäisikö jäsenyyttä hakea heti vai myöhempänä ajankohtana?

Selkeästi ”kyllä” Nato-jäsenyydelle liputtavat kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen, vihreiden Alviina Alametsä ja Ville Niinistö sekä Rkp:n Nils Torvalds.

SDP:n Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri sekä keskustan Mauri Pekkarinen korostavat luottavansa valtiojohdon näkemykseen asiassa. Selkeän EI:n Natolle kyselyssä sanoo vain perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Hänen puoluetoverisa Teuvo Hakkaraisen mielestä jäsenyyttä voisi hakea myöhemmin. Vasemmistoliiton Silvia Modig ei ota Nato-kysymykseen selkeää kantaa.

Verkkouutiset ei tavoittanut kyselyyn vihreiden Heidi Hautalaa, keskustan Elsi Kataista eikä kokoomuksen Sirpa Pietikäistä.

Kokoomuksen Henna Virkkunen toteaa kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä yli 20 vuotta. Tämänhetkisessä tilanteessa hän katsoo, että jäsenyyttä pitäisi hakea ”rauhallisesti, mutta viivyttelemättä”.

Petri Sarvamaan mielestä mieluiten yhdessä Ruotsin kanssa koordinoitu hakemus tulisi jättää ”mitä pikimmiten”. Hän korostaa, että samalla niin kansan kuin puolueidenkin tulisi olla asiassa riittävän yksituumaisia.

– Tässä miltei tunneittain muuttuvassa tilanteessa täytyy muistaa se, että Euroopan turvallisuus perustuu vahvasti Natoon.

– Itse jäsenyyden hyödyt Suomelle ovat selvät. Uskottava suomalainen reserviläisarmeijaan nojaava puolustus yhdistettynä vaikuttavaan sotilaalliseen pelotevaikutukseen toimii aidosti rauhan takeena.

”Ovi pidetty auki, mutta keskustelu kiinni”

Vihreiden Alviina Alametsä korostaa, että lähes kaikki EU-maat ovat jo Naton jäseniä.

– Suomi on jo erittäin tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta turvatakuita meillä ei vielä ole. Tämä on aika korjata.

Alametsän mielestä jäsenyysneuvottelut kannattaisi aloittaa mahdollisimman pian:

– Suomelle olisi järkevää neuvotella myös turvatakuut hakemisen ajaksi. Emme voi jättää ratkaisua Nato-jäsenyydestä tilanteeseen, jossa Suomeen oltaisiin jo hyökkäämässä. Silloin voi olla liian myöhäistä. Jäsenyydellä voimme ehkäistä Suomeen kohdistuvaa uhkaa.

Ville Niinistön mielestä Suomen tulisi hakea Natoon ja ”siinä vaiheessa, kun eduskunnan laaja enemmistö on varmistettu ja Suomi on saanut sellaiset turvatakuut, että hakemuksen jättäminen ei aiheuta turvallisuustilanteeseen Suomen ja sen lähialueen osalta epävakautta.”

Nils Torvaldsin mielestä Natoon pitäisi hakea mahdollisimman pian:

– Hakemus olisi ollut hyvä lähettää rauhallisempaan aikaan, mutta silloin juuri kukaan ei vielä halunnut keskustella asiasta. Ovi on aina pidetty auki, mutta keskustelu kiinni. Viime viikkoon asti.

”Nyt ei ole soolosuoritusten aika”

”En osaa sanoa”, vastaa Miapetra Kumpula-Natri kysymykseen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Hän korostaa, että Venäjän ”brutaali hyökkäyssota” Ukrainaan muuttaa niin Euroopan kuin Suomenkin turvallisuustilannetta.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan on pitkään kuulunut mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä eli toimia niin, että jäsenyyden hakeminen on niin tahtoessamme mahdollista. Päätöksiä tehdään ajassa. Nyt tilanne on perustavanlaatuisesti muuttunut. Valtiojohdon tehtävä on arvioida, mikä on suomalaisten ja Suomelle turvallisuuden takaava ratkaisu.

Kumpula-Natri sanoo luottavansa presidentin ja hallituksen tietoon, tilannekuvaan, arvioon ja ratkaisuun mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisesta ja sen ajankohdasta.

Samoilla linjoilla on hänen puoluetoverinsa Eero Heinäluoma:

– Oikea ajankohta on valtiojohdon harkittava. Presidentillä ja hallituksella on paras tieto eri ratkaisujen vaikutuksista. Nyt ei ole soolosuoritusten aika.

Heinäluoman mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon, ”jos valtiojohto sitä esittää”:

– Minulla on täysi luotto presidentti (Sauli) Niinistöön ja hallitukseen. Turvallisuusympäristön muutokset ovat dramaattisia ja tilannearviossa on tärkeätä, että ryhmitymme oman valtiojohtomme taakse.

Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan turvallisuusympäristön muututtua radikaalisti ”kynnys liittyä Natoon on laskenut”, mutta johtopäätös ei ole välttämättä yksioikoinen.

– Luotan Suomen valtionjohtoon, ennen kaikkea presidenttiin, koska hänellä on paras tieto siitä, mitä erilaiset vaihtoehdot tässä tilanteessa Suomelle merkitsisivät.

”Johtaisi sotilaallisten jännitteiden lisääntymiseen”

Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen mielestä Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon samaan aikaan Baltian maiden kanssa 2004.

– Tässä tilanteessa täytyy olla rauhallinen ja pitää pää kylmänä, kuten presidentti sanoi. Suomen pitää keskittyä vahvistamaan omia puolustusvoimiamme.

Hakkaraisen mielestä jäsenhakemus pitäisi jättää ”myöhempänä ajankohtana”. Hänen puoluetoverinsa Laura Huhtasaari taas katsoo, ettei Natoon tulisi liittyä ja jatkaa:

– Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan tulee näkyä Suomessa puolustusmenojen tuntuvana korottamisena, jotta maahantunkeutumisen kynnys on vihollisella mahdollisimman korkea. Nato-jäsenyys ei tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa parantaisi Suomen kokonaisturvallisuutta, vaan johtaisi sotilaallisten jännitteiden lisääntymiseen Itämeren alueella. Suomen tulisi nyt syventää turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja ylläpitää tiivistä suhdetta Nato-maihin kumppanuusohjelman kautta.

Vasemmistoliiton Silvia Modig ei ota Nato-kysymykseen selkeää kantaa:

– Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pitää myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaistilannetta arvioida uudelleen ja kartoittaa olemassa olevat vaihtoehdot. Tämänhetkisen kriisitilanteen keskellä on kuitenkin olennaista pysyä rauhallisena ja arvioida huolella, mutta viivyttelemättä Suomen turvallisuuteen liittyviä päätöksiä ja valita niistä Suomen kannalta paras vaihtoehto.

Uusimmat
MAINOS