Suomalaisten arviot omasta tietoturvatietoisuudestaan ovat korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Danske Bankin kyselytutkimus. Tutkimus tehtiin yli 8000 ihmiselle Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.
Suomalaiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ja tietoisempia tietoturvariskeistä, uskovat omiin taitoihinsa enemmän ja toimivat annettujen tietoturvaohjeiden yleisemmin mukaan kuin vastaajat muissa Pohjoismaissa. Lisäksi suomalaiset välttävät riskikäyttäytymistä tietoverkoissa.
Varovaisuus verkossa tarkoittaa esimerkiksi tiedon urkinnan tiedostamista, salasanan pitämistä vain omassa tiedossa, tuntemattomilta tulevien viestien tarkastamista ja tietoturvaohjelmistojen päivittämistä. Kaikissa näissä suomalaiset ovat Pohjoismaiden kärjessä.
Suomalaiset ovat hyvin tietoisia mahdollisista uhista, mutta…
Kyselyn mukaan harvempi suomalainen on joutunut osalliseksi tietoturvahuijaukseen kuin muut pohjoismaalaiset. Suomalaisista 44 prosenttia uskoo kohdanneensa tietoturvahuijauksen, kun keskiarvo Pohjoismaissa on 58 prosenttia.
Eniten huijauksia ovat kohdanneet norjalaiset, joista kaksi kolmasosaa uskoi huomanneensa huijauksen.
Suomalaiset myös pitävät pohjoismaalaisista epätodennäköisimpänä, että joutuvat tietoturvahuijausten eri lajien kohteiksi.
Huijausten määrä verkossa lisääntyy jatkuvasti. Suomalaiset ymmärtävät riskit ja luottavat itseensä, mutta eivät välttämättä tunnista huijausta, kun se osuu omalle kohdalle.
– Suomalaiset ovat hyvin tietoisia mahdollisista uhista. He tietävät, millaisia vaaroja tietoturvaan liittyy ja miten niiltä voi suojautua. Ongelmaksi muodostuu se, että he eivät kuitenkaan välttämättä tunnista, kun huijaus osuu omalle kohdalle, sanoo Danske Bankin kehityspäällikkö Marko Huhdanpää.
Viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti toimitusjohtajahuijaus ja rakkaushuijaus ovat yleistyneet. Rakkaushuijauksen uhri tapaa verkon kautta ihmisen, joka rakentaa uhriinsa suhdetta riittävän kauan. Kun luottamus on saavutettu, huijari pyytää auttamaan rahallisesti.
– Pankki huomaa usein epäilyttävät tilisiirrot ja ottaa yhteyttä rahaa lähettäneeseen tahoon. Ongelmaksi muodostuu usein, että huijausta ei uskota. Uhri on tavallisesti muodostanut vahvan tunnesiteen huijariin ja kuvittelee rakentavansa hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta. Uhri uskoo mieluummin tällaista hänen mielestään läheistä ihmistä, kuin huijauksesta varoittavaa henkilöä. Pahimmillaan henkilö jopa haluaa vaihtaa pankkia, jotta voi jatkaa rahan lähettämistä, Huhdanpää kertoo.
Hänen mukaansa yleinen ongelma on, kuinka huijauskierre saataisiin katkaistua. Arvioiden mukaan rakkaushuijaukset aiheuttavat vuosittain miljoonien eurojen menetykset suomalaisille.
Tyypillisiä rakkaushuijauksen rooleja ovat esimerkiksi Lähi-idässä komennuksella oleva upseeri tai Itä-Euroopassa asuva nainen.
– Yleensä huijaukset tulevat kauempaa, jotta tapaamisen järjestäminen on vaikeaa. Näin huijari ei joudu paljastamaan itseään. Hyvänä nyrkkisääntönä kannattaakin pitää, että ei koskaan lähetä rahaa ihmiselle, jota ei ole kasvotusten tavannut, Huhdanpää neuvoo.
Toimitusjohtajahuijauksessa yritystä tarkkaillaan, sen avainhenkilöt tunnistetaan ja tietoa ongitaan. Sitten toimitusjohtajana esiintyvä huijari pyytää sähköpostilla kiireisiä tilisiirtoja esimerkiksi yrityskauppaan liittyen.
– Tällaisten huijausten torjuminen vaatii yritykseltä vankkoja sisäisiä menettelytapoja. Tärkeää on, että yrityksen työntekijät ovat tietoisia toimitusjohtajahuijauksen vaarasta, ja että maksuja käsittelevien osastojen työntekijät noudattavat aina suurissa tilisiirroissa sovittuja menettelytapoja, Huhdanpää kertoo.