Kun Ukrainan itsenäistymisestä tulee tällä viikolla kuluneeksi 30 vuotta, maan aikoinaan läheisestä suhteesta Venäjään on enää jäljellä pelkkä muisto.
– Ukrainan ja Venäjän välillä vallitseva geopoliittinen välirikko on suoraa seurausta Venäjän johdon linjasta, venäläinen politiikan tutkija, tohtori Maria Snegovaja sanoo Atlantic Council -ajatushautomolle antamassaan kommentissa.
– Venäjän hyökkäyksen, Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainassa edelleen jatkuvan sodan ukrainalaisille aiheuttama sokki ja trauma tulevat säilymään pitkään. Ukrainalaisten enemmistön keskuudessa ne ovat myös ruokkineet kielteisiä asenteita suhteessa Kremliin, Yhdysvalloissa työskentelevä Snegovaja toteaa.
Koska Venäjän perustuslakia on vastikään muutettu niin, että Vladimir Putin voi pysytellä vallassa vuoteen 2036, merkkejä maiden välisten suhteiden lientymisestä ei tutkijan mukaan ole näköpiirissä.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että Venäjän presidentin on mahdoton hyväksyä Ukrainan itsenäistymistä.
– Ukraina on Putinille kriittisen tärkeä. Taannoisessa esseessään venäläisten ja ukrainalaisten ”historiallisesta yhteenkuuluvuudesta” Putin teki jälleen kerran selväksi, että hän ei usko itsenäisen Ukrainan kansakunnan olemassaoloon, vaan näkee maan keskeisenä lännen vastaisen kamppailun taistelukenttänä. Niin kauan kuin Putin on vallankahvassa, Moskovan aggressiivinen linja suhteessa Ukrainaan tulee jatkumaan – niin myös Ukrainan ja Venäjän välinen välirikko, hän arvioi.
Brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija James Sherr muistuttaa, että vaikka Venäjä tunnusti Ukrainan itsenäisyyden vuonna 1991 aivan tuoreeltaan, Kreml katsoo edelleen olevansa oikeutettu päättämään, mitä maan itsenäisyys käytännössä tarkoittaa. Kun ukrainalaiset eivät vuonna 2014 enää alistuneet ottamaan määräyksiä Moskovasta, alkoi sota, jolle ei hänenkään mielestään näy loppua.