”Saksa ei maksanut Neuvostoliitolle mitään sotakorvauksia toisen maailmansodan aikana tehdyistä tuhoista ja julmuuksista. Neuvostoliitto sai takavarikoida joitakin miehittämillään alueilla sijainneita saksalaisomistuksia Jaltan sopimuksen nojalla, mutta tässä oli kyse pääasiassa teollisuuskoneista, huonekaluista ja vaatteista”, Venäjän parlamentin alahuoneen, duuman, jäsen Mihail Degtjarjov kertoo.
Russia Todayn mukaan populistista liberaalidemokraattista puoluetta edustava Degtjarjov on sitä mieltä, että korvauksia tulisi hakea oikeusteitse.
Hänen mukaansa Neuvostoliitto teki aikanaan Itä-Saksan kanssa sopimuksen siitä, ettei sotakorvauksia tarvitse maksaa. Länsi-Saksan kanssa ei kuitenkaan tehty samanlaista sopimusta ja tämä mahdollistaa Degtjarjovin mielestä nykyisen yhdistyneen Saksankin haastamisen.
Hänen laskelmiensa mukaan Saksa on Venäjälle velkaa kaikkiaan noin 3-4 biljoonaa euroa.
Hän perustaa luvut Neuvostoliiton sodan jälkeisiin arvioihin, joiden mukaan vahingot kattoivat noin 30 prosenttia koko valtion vauraudesta. Lisäksi Degtjarjov haluaisi korvauksia myös sodan venäläisuhreista.
”Nykytilanne on seuraava. Saksa maksoi korvaukset yli 6 miljoonasta holokaustin uhrista, mutta jätti huomiotta 27 miljoonan neuvostoliiton kansalaisen kuolemat. Heistä 16 miljoonaa oli siviilejä”, Degtjarjov sanoo.
Degtjarjov toteaa, että myös esimerkiksi Valko-Venäjä ja Ukraina voisivat liittyä kanteeseen.
Russia Todayn mukaan Degtjarjovin ehdotukset ovat jakaneet kansanedustajia. Monet ehdotusta tukeneetkin ovat tunnustaneet, ettei hankkeen onnistuminen ole kovinkaan todennäköistä.
Ehdotusta vastustavan parlamentin ylähuoneen ulkoasiainneuvoston varapuheenjohtajan Vladimir Dzhabarovin mukaan kaikki toisen maailmansodan sotakorvausasiat on loppuunkäsitelty jo 1950-luvulla. Hänen mielestään niiden avaaminen aiheuttaisi vain ongelmia.
Degtjarjov on tullut tunnetuksi radikaaleista ehdotuksistaan. Viime syksynä hän ehdotti Venäjän imperiumin lipun palauttamista.